4/2019 — Vesien muovit

elo 30, 2019

Muovin tuotanto on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämän seurauksena myös vesiin päätyvien muovien määrä on kasvanut. Merissä kelluvasta roskasta valtaosa on muovia ja se on pääasiassa peräsin maalla tapahtuvista toimista. Osa muoviroskasta on niin sanottua mikroroskaa, jota on ihmissilmin mahdotonta havaita. Hajoavasta muoviroskasta lähtöisin oleva mikroroska on erityisen haitallista, koska se soveltuu kokonsa puolesta monien eliöiden, kuten lintujen, kalojen ja selkärangattomien ravinnoksi. Teemanumerossa käsitellään esimerkiksi muovien määrää ja vaikutuksia sekä roskan lähteitä ja reittejä mereen. Millaisia haitallisia vaikutuksia muoveilla on vesien ekosysteemeissä ja voidaanko jätevedenpuhdistuksessa vähentää muovien kulkeutumista mereen?

Lehden artikkelit

Outi Setälä: Vesien muovit – tutkimusta, säätelyä ja uusia avauksia

Maiju Lehtiniemi ja Outi Setälä: Mikromuovit Suomen vesistöissä

Markus Sillanpää, Julia Talvitie ja Hannu Kiviranta: Mikromuovia talousvedessä?

Kalle Ryymin, Pauliina Salmi, Anna Karjalainen, Sonja Saviranta ja Julia Talvitie: Kiekkosuodatin pidättää mikromuoveja tehokkaasti jätevedenpuhdistamolla

Pietu Pankkonen, Olli Hakala ja Julia Talvitie: Hulevesien laadullista hallintaa ja mikromuovitutkimusta kehitetään samanaikaisesti Helsingin Taivallahdessa

Tapio Katko: Vesihuollon koulutus ja tutkimus lähemmäksi rakennettua ympäristöä

Jarmo Hukka: Oliko tulevaisuudessa kaikki paremmin?

Pekka Pietilä: Vesihuolto muualla Euroopassa

Katri E. Tolonen, Virpi Lehtoranta, Sari Väisänen, Jaana Rintala, Riina Rahkila, Jukka Aroviita ja Seppo Hellsten: Vapaaehtoiset toimijat vesiensuojelun uudeksi voimavaraksi tulevaisuudessa

Katriina Etholén: Lontoo: lapsiystävällinen näyttely vesirakentamisesta

Timo Pohjamo ja Juha-Pekka Triipponen: Jäidenpidätysrakenteilla tulvavahinkojen torjuntaan

Kari Hyytiäinen: Täydennys vastuullisen tupakoitsijan määritelmään: vastuu jätehuollosta

Kommentointi on suljettu