Suomessa on noin 3900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta, joista suurin osa on tilaltaan hyviä. Uusimman arvion mukaan kaikista pohjavesialueista yhteensä 380 on riskialueita, eli pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia. Määrä on noussut noin 30 alueella edelliseen riskinarvioon (2013) verrattuna.

Ilmaston muuttumisen takia sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja aiheuttavat riskejä vesihuollolle. Esimerkiksi pitkät sateiset jaksot ja rankkasateet voivat huonontaa veden laatua. Suomalaisista vesilaitoksista vain osa on tehnyt varautumissuunnitelman, ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Vain puolet laitoksista on varautunut pitkittyneeseen kuivuuteen tai tulviin.

Ympäristöministeriölle jätettiin runsaasti lausuntoja kahdesta vesilainsäädäntöön liittyvän hankkeen loppuselvityksestä. Lausuntopalautteen perusteella hankkeiden tuloksiin on perehdytty laajasti.

Laitoksista ja varastoista voi valua ympäristöön kemikaaleja tai sammutusjätevesiä, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai riskejä ihmiselle tai ympäristölle. Kemikaalivuotojen ja sammutusjätevesien hallintaan on julkaistu uusi opas.

Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7300 tonnia/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/vuosi).  Metsätalouden uusissa kuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Nämä MetsäVesi-hankkeen kuormitusarviot ovat suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa aiemmin käytetyt vuosiarviot eli 3250 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia (Tilastollinen vuosikirja 2018).