Suomessa on syytä harkita lainsäädännön muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ympäristötavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niistä poikkeaminen tulisi nostaa ympäristönsuojelulain ja vesilain lupajärjestelmissä nykyistä keskeisempään rooliin. SYKEn ja Itä-Suomen yliopiston laatimassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi.

Uudessa Itämeri-sitoumuksessa vesihuoltolaitokset kampanjoivat yhdessä paremman ympäristön puolesta. Tarkoituksena on kohentaa kiinteistön omistajien tietoisuutta hulevesistä ja kiinteistöillä tehtävien toimenpiteiden merkityksestä ympäristölle. Aiheen painoarvoa lisää ympäristömuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet. 

Fosforiravinne on mahdollista palauttaa takaisin hyötykäyttöön RAVITA-prosessin avulla. Ravinnekierrolla voidaan vähentää neitseellisen fosforin käyttöä. Prosessille rakennetaan demolaitos Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuoden 2018 aikana.

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Suomalais-ruotsalaisessa yhteistyöhankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmiä ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo päätyneen ravinnekuorman vähentämiseksi ja rehevöitymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen Säätiön johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) käynnistyi huhtikuussa 2018.