Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoitti 750 000 € Helsingin yliopistolle

Maa- ja vesitekniikan tuki (Mvtt) lahjoitti 750 000 € Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle. Lahjoitus on yksi Mvtt:n historian suurimpia yksittäisiä lahjoituksia.

Yliopisto päätti kohdentaa lahjoituksen peltomaan hiilen sitoutumista ja kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaavan, SMEAR-Agri mittausaseman perustamiseen. Asemalla voidaan tutkia myös minkälaisia vesistövaikutuksia maataloudella on mittaamalla  valumavesien mukana kulkeutuvan hiilen sekä ravinteiden määrää. Hiilen sitoutuminen maaperään ja maaperätutkimus on tärkeää, kun pyritään pienentämään ilmaston lämpenemistä ja vähentämään vesistöihin joutuvaa ravinnekuormaa.

”Yhdistyksemme haluaa panostaa maaperän tutkimukseen ja suojeluun taistelussa ilmastonmuutosta, maan köyhtymistä ja vesien rehevöitymistä vastaan”, kertoo toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Apulaisprofessori Mari Pihlatie iloitsee lahjoituksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

”Perustettavalla huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saamme selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.”

Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia.

”Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet jäävät usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sekä ilman että vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut”, Pihlatie kuvailee.

Helsingin yliopiston kansleri, fysiikan professori Kaarle Hämeri näkee aseman perustamisen erittäin tärkeänä juuri hiilen kierron perusteiden tutkimukselle.

”Ilmastonmuutoksen kunnollinen ymmärtäminen vaatii ainevirtojen ja varastojen, eli tässä tapauksessa hiilen kierron ymmärtämistä. Peltoympäristö on globaalisti hyvin merkittävä ympäristö, jossa hiilensidontaa voidaan lisätä merkittävästi. Hiilensidontaa voidaan parantaa, mutta se pitää varmistaa kvantitatiivisesti mittauksiin perustuen”, Hämeri toteaa.

Vesitalouden uutiskirjeLokakuu 202031.10.2020