Vesien mikromuovien reaaliaikaista mittaamista varten kehitteille optinen mittauslaitteisto

Mikromuovien nykyinen analysointitekniikka, joka käsittää vesien näytteenoton ja näytteiden tutkimisen laboratorio-olosuhteissa, on työläs ja aikaa vievä menetelmä. Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan yksikkö ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet yhteisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää uusi kompakti kenttälaite vesien mikromuovien reaaliaikaista mittaamista varten.

Lisääntynyt muovituotteiden käyttö, materiaalien puutteelliset kierrätys- ja keruujärjestelmät sekä liikenne ovat aiheuttaneet sen, että vesistöistä, maaperästä ja jopa ilmakehästä löydetään kasvavia määriä haitallista mikromuovia. Pienikokoiset muovihiukkaset päätyvät helposti pieneliöihin ja lopulta koko ravintoketjuun. Maailmanlaajuista ongelmaa koskeva kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt ja käsittää nykyisin aiheita mikromuovien terveysvaikutusten arvioinnista aina korvaavien ja luontoystävällisempien materiaalien kehittämiseen saakka.

Oulun yliopiston Kajaanin Mittaustekniikan yksikön (MITY) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) REMMI-hankkeessa kehitetään vesien mikromuovien mittaamista varten uusi nopeampi menetelmä ja kenttäkelpoinen laitteisto. Laitteistolla pystytään monitoroimaan vesien mikromuovipitoisuutta reaaliaikaisesti.

Kajaanin Mittaustekniikan yksikkö kehittää hankkeessa optiikkaan perustuvan mittausteknologian ja suorittaa kenttätestauksen. Kajaanin ammattikorkeakoulun osuus hankkeessa on selvittää Kainuun alueen vesisysteemien yleisimmät mikromuovilähteet ja kulkeutumisreitit sekä testata uusia suodatusmateriaaleja mikromuovien poistoon. Hankkeen kenttätestit toteutetaan vesienkäsittelylaitoksilla.

Hankkeen yhteydessä valmistellaan myös laitteiston kaupallistamista, sillä uudelle teknologialle on kysyntää yrityksissä ja teollisuudessa.

”Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi käsittelee paljon muovia sisältäviä jätteitä. Nykyisin ei ole tietoa, mistä ja miten paljon mikromuovia kulkeutuu jätekeskuksen alueelta vesistöihin, sanoo ympäristöpäällikkö Eero Piirainen Kainuun jätehuollon kuntayhtymästä Ekokympistä.

”Nykyisin vedenpuhdistamoilla ei ole mahdollisuutta seurata sitä, miten esimerkiksi erilaiset prosessin olosuhdetekijät vaikuttavat mikromuovipitoisuuksiin. Suuntaa antava, jatkuvatoiminen sekä kenttäkelpoinen mittaus yhdistettynä puhdistamoprosessin mittaustietoihin voisi mahdollistaa tämän”, toteaa puolestaan toimitusjohtaja Annika Hämäläinen Teollisuustaito Oy:stä.

Vesitalouden uutiskirjeLokakuu 202031.10.2020