Tulvat lisääntyvät Suomessa, varautumisella pienennetään vahinkoja

Ennätyksellisen suuren lumimäärän aiheuttama Pohjois-Suomen vaikea tulvatilanne antaa osviittaa siitä, millaiset tulvat ovat tulevaisuudessa mahdollisia yhä useammin.

Sademäärät kasvavat tulevaisuudessa koko Suomessa. Pohjoisessa ne tulevat lumena, mutta muualla Suomessa lisääntyvät rankoista vesisateista aiheutuvat hulevesitulvat tai pitkistä sateisista jaksoista aiheutuvat syys- ja talvitulvat.

–Alueelliset erot ovat suuria, mutta kokonaisuutena Suomen tulvariskien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuvan, jos tulvariskien hallinnan toimenpiteitä ei jatketa ja toteuteta suunnitellusti, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja.

–Ilman toimenpiteitä vahingot Pohjois-Suomessa voisivat nousta 5–25 miljoonaa euroon riippuen lopullisen tulvan suuruudesta. Summa perustuu tulvariskien hallintatyössä tehtyihin arviointeihin.

Näkyvää tulvantorjuntaa ja tulvasuojausta ovat esimerkiksi tulvapenkereiden korotukset, tulvapuomit ja hiekkasäkit sekä tulvavaara-alueilla olevien ihmisten varoittaminen. Kun tulva uhkaa, tarvitaan tieto siitä missä, milloin ja kuinka pahana tulva tapahtuu.

Suomessa Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää valtakunnallista tulvatilannekuvaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.

Tulvatilanteen seurannassa, ennakko- ja tulvatilannetoimenpiteistä päätettäessä käytetään hyödyksi monella tapaa tuotettua tietoa.

–Vedenkorkeus- ja virtaamaennusteet lasketaan koko Suomen kattavalla vesistömallilla, jonka perusteena on tieto joista ja järvistä sekä jatkuvatoimisista lämpötila-, sade-, virtaama- ja vedenkorkeushavainnoista, kertoo Tulvakeskuksen projektipäällikkö Kimmo Söderholm.

–Keskeistä on, että havaintotiedot ja ennustemallit ovat ajantasaisia sekä luotettavia ja että sää- ja vesistöasiantuntijoiden yhteistyö sujuu saumattomasti, sanoo Tulvakeskuksen ylimeteorologi Kaisa Solin.

Maastomittausten lisäksi hyödynnetään yhä enemmän uusia keinoja, kuten satelliittikuvista tulkittuja tietoja lumenmäärästä ja ilmakuvia. Jokien varsilla on useita reaaliaikaista kuvaa lähettäviä tulvakameroita. Sosiaalista mediaa ja kansalaishavaintojakaan ei ole unohdettu. Tulvahavainnoista voi ilmoittaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen Sää-sovelluksella.

Maanmittauslaitos (MML) on varautunut tulva-alueiden ilmakuvauksiin.

–Kuvauskoneemme on siirtynyt viime tiistaina päivystämään Oulun lentokentälle, josta käsin tämän kevään tulvakohteisiin operoiminen on helpointa, kertoo Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Heli Laaksonen.

Tulvakuvaukset suoritetaan pääosin samalla tavalla ja rutiinilla kuin muutkin Maanmittauslaitoksen ilmakuvaukset – poikkeuksena on hiukan matalampi lentokorkeus 5000 metristä sekä normaaleihin kartoituslentoihimme nähden pienemmät kuvausalueet.

Suomessa on valmiuksia myös yksityisellä sektorilla satelliitti- ja ilmakuvauksiin sekä niiden tulkintaan. Tätä osaamista hyödynnetään tämänkin kevään tulvissa.

–Ensimmäiset säästä ja vuorokauden ajasta riippumattomat tutkasatelliittikuvat on otettu Pudasjärven seudulta ja analysoitu Tulvakeskuksessa viime viikolla ja julkaistu karttapalvelussa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen kehitysinsinööri Mikko Sane.

ELY-keskus, pelastuslaitos ja kunnat hyödyntävät pienialaisemmilla kohteilla lisäksi droneja, joiden video pystytään tallentamaan ja lähettämään reaaliaikaisesti viranomaisille ja internetiin.

Vesitalouden uutiskirjeToukokuu 202031.5.2020