Millainen riski suolistoperäisistä taudinaiheuttajista koituu vesistöjen käyttäjille?

Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia päätyy jätevedenpuhdistamoilta vesiympäristöön tehokkaista poistomenetelmistä huolimatta. Viime syksynä käynnistyneessä kaksivuotisessa hankkeessa selvitetään millainen riski suolistoperäisistä taudinaiheuttajista aiheutuu vesistöjen käyttäjille.

Suomessa etenkin erilaiset poikkeustilanteet, kuten rankkasateiden aikaiset ylivuodot lisäävät päästöjä vesistöihin. Myös asutusten sade- ja sulamisvedet ovat mahdollinen päästölähde, sillä ne sisältävät usein koirien ja lintujen jätöksiä. Lisäksi bakteereita ja viruksia kulkeutuu vesistöihin eläintilojen lannanlevityksen sekä laidunten ja jaloittelutarhojen valumavesien mukana.

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeessa tutkitaan haitallisten bakteerien ja virusten leviämistä, säilyvyyttä ja alkuperää sekä niihin vaikuttavia olosuhteita.

”Suomessa riski sairastua vesivälitteisiin infektioihin veden hyöty- ja virkistyskäytön seurauksena on oletettavasti suhteellisen pieni. Saastuneen talousveden välityksellä leviäviä vesiepidemioita havaitaan Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuosittain. On tärkeää selvittää entistä paremmin mistä vesivälitteiset infektiot johtuvat ja kuinka suuren riskin vesistöjen taudinaiheuttajamikrobit aiheuttavat esimerkiksi uimareille” THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen sanoo.

Olennainen osa tutkimusta on selvittää, kuinka vesistöjen käyttäjiin kohdistuvaa vesivälitteisten infektioiden riskiä voidaan vähentää. Ratkaisuksi kokeillaan muun muassa biohiilen, ledvalotekniikkaa hyödyntävän UV-desinfioinnin ja kosteikkojen käyttöä.

”Jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla kosteikoilla ja UV-tekniikalla voidaan estää bakteerien ja virusten kulkeutumista vesistöihin. Taudinaiheuttajia tuhoavaa UV-tekniikkaa voidaan käyttää myös vihannespuutarhojen kasteluveden hygienian varmistamiseen. Hankkeessa testataan myös biohiiltä sisältävän suodatuskentän tehokkuutta hevoslaitumelta valuvien vesien sisältämien suolistomikrobien poistoon”, kertoo projektikoordinaattori Josefiina Ruponen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

Uusilla geenitekniikkaan perustuvilla menetelmillä voidaan kartoittaa entistä tarkemmin, mistä päästölähteistä suolistoperäiset taudinaiheuttajat ovat peräisin ja millaisen riskin ne aiheuttavat vesistöjen käyttäjille.

EAKR-rahoitteinen ”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi” -hanke selvittää haitallisten bakteerien ja virusten päästölähteitä ja kulkeutumista Kanta-Hämeen alueella. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan talous-, uima- ja kasteluvesien saastumisriskejä sekä riskien hallintaa. Hanke ajoittuu välille 1.8.2019–31.5.2021.

Vesitalouden uutiskirjeTammikuu 202031.1.2020