Virtavesien kunnostusten onnistumisesta poikkeuksellisen kattava kuva

Maare Marttilan väitöskirja Oulun yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Ecological dimensions of restoration success in boreal river systems, suomeksi Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta.

Väitöstutkimus käsittelee virtavesikunnostusten onnistumista jokiluonnon ja joen eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parhaimmillaan virtavesikunnostuksilla voidaan parantaa sekä joen ekologista tilaa että sen virkistysarvoa. Tämä edellyttää kuitenkin paikallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottamista sekä tiivistä vuorovaikutusta eri osapuolten välillä.

Aiempien tutkimusten perusteella kunnostusten vaikuttavuus on ollut epävarmaa ja etenkin ekologiset hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. Väitöstutkimuksessa tehtiin laaja suomalaisten seuranta-aineistojen yhteenveto, joka osoitti lohikalojen poikasmäärien kasvaneen kunnostustavoitteiden mukaisesti. Vaikutus lohikalojen poikastuotantoon vaihteli kuitenkin selvästi eri jokien välillä, minkä havaittiin olevan yhteydessä esimerkiksi valuma-alueen ominaisuuksiin ja kalastuspaineeseen. Tutkimuksen mukaan kunnostusrakenteet, joilla lisätään perattujen jokiuomien monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua, kestävät hyvin aikaa. Myös vesiekosysteemille tärkeiden vesisammalten peittävyys palautuu ajan myötä. Joen pohja-aineksen vaihtelu on usein kunnostetuissa uomissa kuitenkin luonnontilaisia uomia vähäisempää ja erityisesti kutuun soveltuvaa soraa voi olla niukasti.

Tutkimuksen mukaan kunnostukset voivat vaikuttaa myönteisesti myös jokiympäristöjen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Kunnostuksella voidaan ennallistaa vesimaisemaa ja sitä kautta lisätä joen arvostusta, asuinympäristön viihtyvyyttä ja virkistyskäyttöarvoa. Tutkimusjokien välillä havaittiin kuitenkin eroja siinä, kuinka onnistuneena niiden kunnostukset kalastajien ja ranta-asukkaiden keskuudessa koettiin, ja tämä näytti heijastavan etenkin jokimaisemassa ja kalasaaliissa koettuja muutoksia. Ne, joiden mielestä kunnostustulos oli jäänyt heikoksi, näkivät jokiuomassa tehdyt toimenpiteet usein riittämättöminä ja he peräänkuuluttivat myös muita mm. vedenlaatuun ja kalastuksen säätelyyn liittyviä toimia kalakantojen ja joen tilan parantamiseksi.

Väitöskirjatutkimus tarjoaa päätöksenteon tueksi tietopohjaa kunnostusten vaikutuksista. Virtavesien kunnostuksilla saavutetut hyödyt sekä jokiluonnon että sen käyttäjäryhmien näkökulmasta ovat tärkeä näyttö myös rahoittajia ajatellen. Lisäksi myönteiset kokemukset innostavat ranta-asukkaita, kalastajia sekä muita asiasta kiinnostuneita kansalaisryhmiä käytännön toteutukseen yhä enemmän.

Laajasta kunnostustoiminnasta huolimatta systemaattinen ja pitkäaikainen sekä etenkin monitieteinen kunnostusvaikutusten tutkimus on ollut varsin vähäistä. Väitöstutkimus vastaa monitieteisellä lähestymistavallaan tähän tietotarpeeseen ja sillä on paljon myös kansainvälistä uutuusarvoa.

Jotta kunnostamisella saavutettaisiin ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuloksia sekä tuettaisiin luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja, tulisi kunnostuksia toteuttaa monitavoitteisesti. Olennaista on myös selvittää, mitkä paikalliset tekijät muodostavat pullonkaulan ekologiseen tilaan ja kalakantojen luontaiseen lisääntymiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Kunnostushankkeissa tulisikin panostaa perusteelliseen taustaselvitykseen ja tavoitteenasetteluun, joiden pohjalta tehdään kohteiden valintaa ja kunnostustoimien suunnittelua.

Väitöskirjatyö tehtiin Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa pääosin Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla.

Väitöskirjan verkko-osoite on: http://urn.fi/urn:isbn:9789526217253

Tutkimus on saanut rahoitusta myös Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Yhdistyksen rahoittamia valmistuneita hankkeita voi tarkastella verkkosivuilla:

http://www.mvtt.fi/fi/apurahat/selaa-tuettuja-hankkeita/

Vesitalouden uutiskirjeJoulukuu 201731.12.2017