Väitös fosforikuormituksesta rannikko- ja saaristoalueilla

Irma Puttosen väitöskirja Åbo Akademissa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Phosphorus in the Sediments of the Northern Baltic Sea Archipelagos-Internal P Loading and Its Impact on Eutrophication.

Väitöskirjassa kartoitettiin meren pohjan sedimenttien fosforin määrää ja alueellista jakaumaa rannikko- ja saaristoalueilla Suomessa ja Ruotsissa, sekä arvioitiin kuinka paljon fosforia voi vapautua sedimentistä veteen (ns. sisäinen fosforikuormitus). Lisäksi arvioitiin sisäisen fosforikuormituksen merkitystä veden laatuun rannikkoalueilla.

Potentiaalisesti mobiilin fosforin määrän sedimentin pintakerroksessa arvioitiin olevan samaa suuruusluokkaa kuin vuotuinen ulkoinen fosforikuormitus koko Itämereen. Tulosten mukaan vakava hapenpuute kiihdyttää sisäistä fosforikuormitusta, mutta fosforia voi vapautua myös hapellisilta pohjilta. Paitsi hapenpuute, myös sedimentin fosforipitoisuus ja orgaanisen aineksen määrä, sedimentin raekoko, paikan avoimuus aallokon vaikutukselle, veden lämpötila ja syvyys voivat vaikuttaa fosforin kiertoon sedimentin ja veden välillä. Sisäisen fosforikuormituksen suuruudeksi pehmeiltä, orgaanispitoisilta pohjilta arvioitiin 0,31–0,64 g P/m 2, mikä tarkoittaa 2 400–5 100 tonnia fosforia vuodessa koko tutkimusalueella.

Sisäinen fosforikuormitus ylläpitää korkeaa perustuotantoa vedessä. Vesi muuttuu sameaksi, myrkylliset ja haitalliset sinileväkukinnot ovat yleisiä, pohjaeläimet kärsivät hapenpuutteesta, ja pitkäkestoisen ja vakavan hapenpuutteen seurauksena syntyy myrkyllistä rikkivetyä, joka tappaa pohjaeläinyhteisöjä. Paikallisesti sisäisen fosforikuormituksen vaikutus veden laatuun, elinympäristöihin ja ravintoverkkojen rakenteisiin on huomattava. Lisäksi sisäinen fosforikuormitus viivästyttää merkittävästi veden laadun parantumista koko Itämeressä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa ulkoisen ravinnekuormituksen vähentämisen vaikutuksia veden laatuun. Tulokset ovat tärkeitä myös suunniteltaessa vesiensuojelun toimenpiteitä Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Väitöskirjan verkko-osoite on: www.doria.fi/handle/10024/131068?locale=lfi.

Tutkimus on saanut rahoitusta Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Yhdistyksen rahoittamia valmistuneita hankkeita voi tarkastella verkkosivuilla:

http://www.mvtt.fi/fi/apurahat/selaa-tuettuja-hankkeita/

Vesitalouden uutiskirjeMaaliskuu 201731.3.2017