Kuiva syksy alentaa pohjavesien pintoja ja vedenkorkeuksia

Sää on jatkunut lokakuussa vähäsateisena, minkä takia pohjavedet ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti laskeneet. Myös järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskimääräistä alemmas Lounais-Suomesta Itä-Suomeen ja aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella. Sadekertymä on suuressa osassa Etelä- ja Keski- Suomea ollut alle puolet vastaavan ajankohdan keskimääräisestä sademäärästä.

Pohjavedet ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti edelleen laskussa, koska syyssateet eivät ole täyttäneet pohjavesivarastoja. Varastot voivat täyttyä, jos sateita saadaan ennen maan routaantumista ja pysyvää lumipeitettä.

Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla pohjavesien pinnat ovat 40-60 cm keskiarvoja alempana. Kuivuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä pohjavesien pinnat ovat toistaiseksi 10-20 cm ylempänä kuin edellisenä kuivana syksynä vuonna 2006 ja 50-70 cm ylempänä kuin vuosina 2002-2003. Maan etelä- ja keskiosissa pinnat ovat kuivilla alueilla 20–40 cm alle keskiarvojen.

Vedenhankinta pohjautuu suuriin pohjavesimuodostumiin, jossa vedenkierto on hitaampaa. Suurissa pohjavesimuodostumissa maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat lähellä keskiarvoja, -5 – +5 cm. Maan pohjoisosissa suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat +30–40 cm keskiarvojen yläpuolella.

Pienissä ja keskisuurissa muodostumissa, johon osittain yksityiskaivojen vesihuolto perustuu, pohjaveden kierto on nopeampaa.

Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskimääräistä alemmas erityisesti Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Esimerkiksi Längelmäveden vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Järvi-Suomessa suuri osa luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksista on vielä sateisen loppukesän johdosta lähellä ajankohdan keskitasoja, mutta useimpien järvien pintojen ennustetaan jäävän loppusyksyn aikana huomattavasti keskimääräistä alemmaksi. Vedenkorkeuksien laskun ennustetaan vähitellen hidastuvan ja marraskuussa todennäköisesti lähes pysähtyvän, mutta samalla ero ajankohdan keskimääräiseen tasoon kasvaa, sillä tyypillisesti järvien pinnat nousevat loka- ja marraskuussa.

Lapissa ja Kuusamon seudulla järvien vedenkorkeudet ovat puolestaan runsassateisen kesän jäljiltä edelleen keskimääräistä korkeammalla, mutta sielläkin laskussa. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat yli puoli metriä ja Inarijärven pinta noin 15 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Lisäksi Saimaan vedenkorkeus on vielä 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella.

Jokien virtaamat ovat keskimääräistä pienempiä koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Jokien vedenkorkeus on suistoissa alhainen sekä pienen virtaaman että alhaisen merivedenkorkeuden takia. Esimerkiksi Salon Moisionkoskessa Uskelanjoen ja Porissa Kokemäenjoen vedenkorkeudet ovat huomattavasti tavanomaista tasoa alempana. Niiden vedenkorkeudet ovat laskeneet puolisen metriä lokakuun aikana.

Vesitalouden uutiskirjeLokakuu 201631.10.2016