Pirkanmaan biojätteet ja puhdistamolietteet hyötykäyttöön lähialueilla

Pirkanmaalla olisi mahdollista hyödyntää nykyistä laajemmin puhdistamolietteitä, erilliskerättyjä biojätteitä sekä tuhkien jatkojalostustuotteita peltojen lannoitteena. Kemian ja biotekniikan laitoksen tutkijat selvittivät mahdollisuuksia ravinteiden kierrättämiseen.

Pirkanmaan ELY-keskus teetti keväällä Ravinnevisio-selvityksen, kun se halusi ottaa selvää Pirkanmaan alueella muodostuvien jätevedenpuhdistamolietteiden ja biojätteiden sekä tuhkien ravinne- ja energiapotentiaalista. Mukana oli tutkijoita TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta sekä Luonnonvarakeskuksesta. Tavoitteena on raaka-aineiden hyödyntäminen kasvintuotannossa Tampereen seudulla.

– Potentiaalia on, sillä puhdistamolietteessä ja biojätteessä on suuria määriä hyödyntämätöntä typpeä ja fosforia, joita tarvitaan lannoitteina maanviljelyksessä. Käytön kehittämisessä voidaan ajatella, että tuotetaan lähiruokaa lähi- ja kiertoravinteilla. Täytyy vain löytää toimiva tapa, tutkimustyössä mukana ollut dosentti Riitta Kettunen TTY:ltä sanoo.

Pirkanmaalla hyötykäyttöä helpottaa se, että pellot sijaitsevat kohtuullisella kuljetusetäisyydellä uusien lannoitetuotteiden mahdollisista valmistuspaikoista.

– Selvitimme, että Tampereen seudun jäteperäisten lannoitevalmisteiden ravinteet on mahdollista hyödyntää lähialueilla. Periaatteessa kysyntää olisi, sillä Pirkanmaan pelloille tarvitaan lisälannoitusta senkin jälkeen, kun maatalouden lannat on levitetty pelloille lannoitteeksi. Lisätyppeä tarvitaan maakunnan pelloille 13 600 tonnia vuodessa, fosforia 1370 tonnia. Biojätteistä ja puhdistamolietteistä olisi mahdollista saada 1400 tonnia typpeä ja 670 tonnia fosforia, mikä olisi jo suuri hyöty, Kettunen kertoo.

Tuotteiden laajamittainen hyötykäyttö ja ravinteiden kierrätys riippuvat oleellisesti tuotteen myyntiketjun ja levityspalvelujen sekä tuotteen ominaisuuksien kehittämisestä. Jatkojalostustekniikoilla voidaan tuottaa lannoitevalmisteita, jotka lisäävät ravinteiden käytettävyyttä, vaikuttavat varastointiin ja kuljetukseen sekä mahdollisesti parantavat markkinoitavuutta, arvelevat tutkijat.

– Nykyisen tietämyksen valossa suurin este puhdistamolietteiden hyödyntämiselle ovat ennakkoasenteet, sillä tehtyjen riskinarviointien perusteella puhdistamoliete- tai biojäteperäisten lannoitevalmisteiden käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmisille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt maatalouskäyttöön useita biojäte- ja puhdistamolieteperäisiä lannoitevalmisteita, toteaa erikoistutkija Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Jatkoa silmällä pitäen tarvitaan myös lisätietoa siitä, miten maanviljelijät kokevat näiden ravinteiden hyödyntämisen ja miten ravinteiden käyttöä voitaisiin heidän näkökulmastaan edistää, Riitta Kettunen kertoo.

Vesitalouden uutiskirjeElokuu 201631.8.2016