Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua

Ossi Heinon väitöskirja Paradigman jäljillä. Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista Tampereen teknillisessä yliopistossa on valmistunut.

Vesihuoltoa hallitaan nykyisin pitkälti tuotannon näkökulmasta. Se on kuitenkin kaikkine teknisine järjestelmineen ja instituutioineen suunniteltu ja organisoitu ihmistä varten. Sen hallinnassa on siten huomioitava tuotantonäkökulman lisäksi muitakin arvoja.

Yhdyskuntien vesihuolto perustuu massiivisten fyysisten verkostojen ja teknisten tuotantoprosessien laatuun ja varmatoimisuuteen. Siksi sitä hallitaan, johdetaan ja kehitetään tällä hetkellä tuotanto-orientoituneen ajattelun pohjalta. Se ei kuitenkaan riitä. Diplomi-insinööri Ossi Heino pohtii väitöskirjassaan, millaisena toimintona vesihuolto nähdään ja millainen sen tehtävän tulisi olla.

– Vesihuollon parissa työskentelevät ja siihen liittyviä päätöksiä tekevät ovat hyvin tiukasti orientoituneet ratkaisemaan tuossa fyysisessä, teknisessä ympäristössä ilmeneviä ongelmia siinä ympäristössä toimivan ajattelun tavoin. Vesihuollossa on kuitenkin kyse myös perustavanlaatuisista, inhimillisiä arvoja koskevista asioista. Niiden hahmottamiseen tarvitaan toisenlaista tulokulmaa, Ossi Heino kertoo.

– Koko vesihuollon merkitys kumpuaa esiin jokapäiväisyyden pienuuksista. Vesihuolto on olemukseltaan taustalla olevaa, arkisia rutiineja ja käytäntöjä mahdollistavaa palvelua. Se on olemassa, jotta elämämme soljuisi turvallisesti, sujuvasti ja mukavasti – mahdollisimman tavallisesti.

Monissa Suomen kunnissa on ollut viime aikoina trendinä muuttaa vesilaitoksia itsenäisiksi tulosyksiköiksi tai yhtiöiksi ja siirtää näin toiminnan ohjauksen luonnetta hallinnollisesta ohjauksesta taloudellisen ohjauksen suuntaan. Tuotannon varmuus ja tehokkuus ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät voi olla ainoita arvoja. Heinon tutkimuksen mukaan on vaarana, että inhimillinen näkökulma katoaa nykyisessä, yhä enemmän tulokseen perustuvassa ajattelumallissa. Esimerkiksi säästeliäs vedenkäyttö on ympäristön kannalta ja moraalisestikin tärkeää, mutta vesilaitoksen tuloksen kannalta huono asia.

– Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua. Palvelun inhimillisten ulottuvuuksien tulisi olla vesihuollon hallintaa edustavissa ajatusrakenteissa etualalla ja kirkkaimpana, Heino painottaa.

Heinon väitöskirjan tavoitteena on päästä jäljille siitä, miten vesihuoltoa ajatellaan. Tätä varten hän rakentaa kaksi vaihtoehtoista ajattelumallia, tuotanto- ja palveluparadigman. Väitöskirjan osajulkaisujen teemat liittyvät vesihuoltolaitosten ja ulkopuolisten palveluntarjoajien väliseen luottamukseen, vesihuollon merkityksellistämiseen, kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaan sekä sosiaalisten normien rooliin vesihuollossa. Tarkastelun kautta tehdään näkyväksi vesihuollon taustalla vaikuttavaa ajatteluparadigmaa ja samalla luodaan suuntaviivoja uudelle.

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://tutcris.tut.fi/portal/files/5468896/Heino_1374.pdf

Tutkimus on saanut rahoitusta Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Yhdistyksen rahoittamia valmistuneita hankkeita voi tarkastella verkkosivuilla:

http://www.mvtt.fi/fi/apurahat/selaa-tuettuja-hankkeita/

Vesitalouden uutiskirjeHuhtikuu 201629.4.2016