Asukkaat halukkaita maksamaan Lappeenrannan pohjavesien turvaamisesta

Yli puolet Lappeenrannan asukkaista on valmiita maksamaan vähintään 0,50 euroa kuukaudessa puhtaan pohjaveden turvaamisesta. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2014 lopulla tekemään kyselyyn, jossa maksuhalukkuutta pohjavesien turvaamiseksi selvitettiin ensimmäistä kertaa.

Maksuhalukkuuden arvioimiseksi kyselyssä esitettiin kuvitteellinen tulevaisuuden kuva, jossa suojelutoimien rahoittamiseksi perustettaisiin kuudeksi vuodeksi pohjavesienhoitosäätiö. Rahoituksen avulla pohjavesimuodostumien olosuhteet selvitettäisiin mahdollisimman hyvin, ja kaikki tarvittavat suojelutoimenpiteet toteutettaisiin.

Yli puolet vastaajista ilmoitti haluavansa varmasti tai melko varmasti maksaa kuvitteelliselle säätiölle vähintään 0,50 euroa kuukaudessa. Vastaajat olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 20 euroa vuodessa kuuden vuoden ajan. Kokonaishyödyn arvo alueen pohjavesien turvaamisesta olisi noin miljoona euroa vuodessa. Riittävän ja laadukkaan pohjavesivarannon turvaaminen myös tuleville sukupolville koettiin erittäin tärkeäksi. Pohjavesien suojelua pidettiin yhtenä yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ja sen parempaa huomioimista päätöksenteossa toivottiin. Puolet vastaajista oletti pohjaveden tilan paremmaksi kuin kyselyn kartassa osoitettiin, sillä vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä talousvetensä laatuun. Paperinen kyselylomake lähetettiin yli 800:lle Lappeenrannan asukkaalle ja vastausprosentti oli 38.

Kysely ja sen mukana saatu uusi tieto herätti vastaajia pohtimaan pohjavesien suojelutarvetta. Pohjavesien hoidon tärkeimpinä toimenpiteinä nähtiin pilaantuneiden maa-alueiden kartoittaminen ja kunnostaminen, teollisuuden omatoiminen pohjavesien tarkkailu, viemäriverkoston kunnon tarkistaminen ja toiminnanharjoittajien ympäristölupatarpeen harkinnan lisääminen. Vaikka toimenpiteiden kustannuksista vastaavat todellisuudessa pääsääntöisesti sekä yhteiskunta että toiminnanharjoittajat erilaisten velvoitteidensa kautta, lisäsi kasvanut tieto pohjavesistä myös vastaajien halukkuutta maksaa pohjavesien suojelusta. Joka kolmas vastaaja kertoi olevansa kyselyyn vastaamiseen jälkeen enemmän huolissaan pohjavesien tilasta.

Suunnitteilla on myös toteuttaa vuoden 2016 aikana vielä kaksi pohjavesien tilan turvaamiseen liittyvää kyselyä. Tavoitteena olisi muodostaa laajempi käsitys suomalaisten pohjavesien arvostuksesta.

Lappeenrannan 22:sta vedenhankintaa varten tärkeästä (I-luokan) tai vedenhankintaan soveltuvasta (II-luokan) pohjavesimuodostumasta kymmenen on nimetty riskialueiksi, koska niiden pohjaveden laadussa on havaittu ihmistoiminnan vaikutusta. Yksi pohjavesialue on luokiteltu pohjavedessä esiintyvien haitta-aineiden vuoksi huonoon kemialliseen tilaan. Pohjavesien tilan luokittelu on tehty osana vesienhoitotyötä.

Suomen ympäristökeskus toteutti tutkimuksen osana ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa VEARME-hanketta. Raportti ”Asukkaiden halu turvata Lappeenrannan pohjavesien hyvä tila – kyselytutkimuksen tulokset” löytyy osoitteesta ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/suunnitelmat:

Kaakkois-Suomen pohjavesien tila ja pohjavesien hoidon toimenpiteet on koottu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan: ”Vesien tila hyväksi yhdessä – Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021”, joka löytyy osoitteesta ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi

Vesitalouden uutiskirjeHelmikuu 201629.2.2016