Ilmasto muuttuu - tulvien varalta suunniteltu yli 400 toimenpidettä

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Suomen ensimmäiset vesistö- ja meritulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään 21 merkittävälle tulvariskialueelle tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ehkäistään ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomessa yli 400 toimenpidettä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein koko EU:ssa. Työ käynnistyi Keski-Euroopassa vuosituhannen alussa sattuneiden suurtulvien jälkeen. Koko EU:n alueella on yli 8 000 tulvariskialuetta, joilla jokien tai järvien tulvimisesta, meriveden pinnan noususta tai rankkasateista voi aiheutua merkittävää vahinkoa ihmisille, taloudelle, ympäristölle tai kulttuuriperinnölle. Suomen kaupungeista suurimmat riskit ovat Porissa ja Rovaniemellä. Porissa erittäin harvinainen, mutta mahdollinen, tulva voi uhata noin 5 000 asukasta, Rovaniemellä noin 2 600 asukasta.

Tulvat aiheuttavat vuosittain vahinkoja eri puolella Suomea, esimerkiksi syksyn 2012 ja kevään 2013 tulvien kokonaisvahingoiksi arvioitiin noin 20 miljoonaa euroa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti sään ja vesiolojen vaihteluina sekä ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, mikä voi kasvattaa tulvavahinkoja tulevaisuudessa. Tulvariskien hallintasuunnitelmat toimenpiteineen ovat keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Suunnitelmat perustuvat paikallisiin sekä alueellisiin olosuhteisiin, ja ne on valmisteltu aluetasolla.

– Pariisin ilmastoneuvotteluissa saatiin aikaiseksi kattava ja käänteentekevä ilmastosopimus. Vaikka sopimukseen päästiinkin, niin meillä kuin muualla tarvitaan silti monia toimenpiteitä esimerkiksi muuttuviin sää- ja vesioloihin sopeutumiseksi, toteaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot, kuten sähkön, lämmön ja veden jakelu, turvataan erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Pysyvä asutus suojataan harvinaisen tulvan varalta. Yksityiskohtaisempia tavoitteita on asetettu esimerkiksi vaikeasti evakuoitavien sekä ympäristövahinkokohteiden suojaamiseksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kaikkiaan 410 toimenpidettä, joilla parannetaan varautumista, suojaudutaan sekä ehkäistään ja vähennetään vahinkoja ennen tulvaa, sen aikana ja jälkeen. Toimenpiteet on selvitetty ja hyväksytty alueellisissa tulvaryhmissä, joissa on edustajia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä maakuntien liitoista, kunnista ja pelastustoimesta. Valmisteluun on osallistunut myös muun muassa alueiden asukkaita ja yrittäjiä. Toimenpiteiden toteuttajia olisivat suurelta osalta kuntien ja valtion organisaatiot. Myös kiinteistöjen omistajien sekä energiayhtiöiden ja muiden yritysten sekä yhteisöjen toteuttaviksi on ehdotettu toimenpiteitä.

Tulvavahinkoja ehkäistään parantamalla alueiden käytön suunnittelua, rakentamisen ohjausta, vesistöjen säännöstelyä, tulvista varoittamista, ihmisten tulvatietoisuutta ja pelastussuunnittelua. Suunnitelmat on sovitettu yhteen valtioneuvoston 3.12.2015 hyväksymien vesihoitosuunnitelmien kanssa. Toimenpiteistä moni parantaa vesien tilaa kuten tulvavesien pidättäminen valuma-alueella sekä jätevesiviemäriverkostojen tulvakestävyyden kohottaminen.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa tulvariskien hallinnan ohjauksesta yhteistyössä sisäasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Tulvariskien hallintasuunnitelmien yhteenvetoon sekä eri alueiden suunnitelmiin voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Vesitalouden uutiskirjejoulukuu 201531.12.2015