Vesistöt kuntoon -kärkihanke etenee

Vesistöjen ja Itämeren tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä – ja hyvää suunnittelua. Valtioneuvosto on hyväksynyt vuoteen 2021 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman. Suunnitelmat on valmisteltu laaja-alaisena yhteistyönä eri viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Ne toteuttavat hallituksen Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon -kärkihanketta, joka luo suuntaviivat vesistöjen ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiselle.

Suunnitelmissa esitetään kustannustehokkaat toimenpiteet, joilla vesien ja meren hyvä tila voidaan ylläpitää ja huonokuntoisissa vesissä tilaa parantaa. Ne tuovat merkittäviä hyötyjä. Puhtaat vedet ja eliöstöltään rikas meriympäristö takaavat turvalliset juoma- ja uimavedet ja hyvät kalavedet. Hyvästä veden laadusta hyötyvät niin alueen asukkaat kuin elinkeinotkin. Uudet innovaatiot ja niiden kehittäminen suojelutyön yhteydessä voivat tuottaa myös uusia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Järviemme pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Rannikkovesien tila on huonompi, vain neljännes niiden pinta-alasta on hyvässä tilassa.  Suurin ongelma on rehevöityminen.

Ravinnekuormituksen vähentäminen on suurin haaste erityisesti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja monissa järvissä. Itämeren rehevöitymistä on mahdollista hillitä merkittävästi, mutta hyvän tilan saavuttaminen kestää vuosikymmeniä. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisähaastetta rehevöitymisen torjunnalle.

”Maatalouden osalta meillä on toteutuksessa useita uusia ratkaisuja, joilla ravinteet saadaan aiempaa paremmin talteen, ravinne- ja energiaomavaraisuutta nostettua sekä tilojen kannattavuutta parannettua. Näiden hyvien käytäntöjen monistaminen edellyttää nyt ennakkoluulotonta pilotointia”, toteaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä tulisi edelleen lisätä ja lannan sisältämiä ravinteita hyödyntää pelloilla nykyistä tehokkaammin. Uusia innovatiivisia toimia ovat mm. kipsin peltolevityksen edistäminen ja Itämeren alueen raaka-aineista valmistetun kalanrehun käyttöönotto. Lisäksi selvitetään edellytyksiä Itämeren sisäisten ravinnevarastojen aiheuttaman rehevöitymisen hillitsemiseen.

Lähes kaikki Suomen suurimmat Itämereen laskevat joet on rakennettu ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Kalojen luonnonkierron vahvistaminen ja hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää useiden toisiaan tukevien toimenpiteiden toteuttamista. ”Hallitus edistää kalatiestrategian kärkikohteita tavoitteena vaelluskalojen luontainen lisääntymiskierron palauttaminen”, sanoo ministeri Tiilikainen. Rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon kehitetään uusia ratkaisuja yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa. Uhanalaisten kalalajien suojelua tehostetaan.

Merenhoidon toimenpideohjelma käsittää 29 toimenpidettä. Toimenpiteitä kohdistetaan rehevöitymisen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun lisäksi roskaantumisen vähentämiseen ja vedenalaisen melun vähentämiseen. Uusia avauksia ovat myös selvitys lääkeaineiden esiintymisestä merivedessä ja tietojen kokoaminen pienialaisista ruoppauksista, jotta niitä voitaisiin hallita nykyistä tehokkaammin. Rannikolla selvitetään lisäksi kalastuksen säätelymahdollisuuksia ja tarvetta.

Merenkulkuun liittyvillä toimenpiteillä vahvistetaan edelleen alusliikenteen turvallisuutta, vähennetään alusonnettomuusriskejä sekä parannetaan öljyntorjuntavalmiutta. Merenkulun päästöjä vähennetään myös panostamalla vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten nesteytettyyn maakaasuun (LNG). Suomalaisella cleantech-teollisuudella on tässä keskeinen rooli.

Vesitalouden uutiskirjejoulukuu 201531.12.2015