Suomenlahti on vähitellen elpymässä

Levämäärät ja maalta tuleva fosforikuormitus ovat vähentyneet Suomenlahdella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itämeren pääaltaalta työntyvät ravinteet sekä hapeton pohjanläheinen vesi kuitenkin hidastavat Suomenlahden toipumista pitkäaikaisesta kuormituksesta. Tämä käy ilmi Suomen, Viron ja Venäjän Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa tehdystä laajasta yhteisestä tutkimuksesta ja seurannasta.

Teemavuonna kerättiin yhteiseen tietokantaan Suomen, Venäjän ja Viron Suomenlahdella tekemät vedenlaadun mittaukset yli 15 vuoden ajalta. Tietokannassa on tietoa esimerkiksi happipitoisuudesta, ravinteista ja levän määrää kuvaavasta a-klorofyllistä yhteensä 55 mittauspisteeltä.

”Levämäärien väheneminen johtuu suurelta osin tuuliolojen vaihtelusta, mikä virtausten kautta säätelee ravinteiden kiertoa meressä. Lisäksi ravinnekuormituksen pieneneminen on vaikuttanut levien vähenemiseen,” kertoo erikoistutkija Mika Raateoja Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). ”Ulkoisen kuormituksen väheneminen näkyy Suomenlahden itäosissa, jossa merkittävimmät päästövähennykset on tehty ja jossa Itämeren pääaltaan vaikutus on pienempi kuin läntisellä Suomenlahdella.”

Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosina 2004-2015 erityisesti Pietarin yhdyskuntajätevesien käsittelyn uudistusohjelman kautta. Toinen merkittävä kuormitusvähennys on Laukaanjoen kautta tulleen lannoitetehtaan fosforipäästön saaminen hallintaan keväällä 2012.

Koko Suomenlahden tilan paranemista on kuitenkin hidastanut Itämeren pääaltaan tilanne. Itämeren syvänteiden happiolot ovat huonontuneet ja fosforivarastot kasvaneet 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Tätä hapetonta ja fosforipitoista vettä tunkeutuu ajoittain Suomenlahdelle, ja se vaikuttaa Suomenlahden tilaan merkittävästi. ”Itämeren pääaltaalta työntyvien ravinteiden vaikutus koko Suomenlahden tilaan  on aiemmin arvioitua suurempi,” kuvaa Raateoja.

Suomen, Viron ja Venäjän yhdistetyn tutkimus- ja seurantatiedon pohjalta annetaan myös toimenpidesuosituksia, jotka on kohdistettu juuri Suomenlahdelle. Pääsuositukset olivat esillä Säätytalolla pidetyssä ”The State and Future of the Gulf of Finland” -tilaisuudessa, jossa julkaistiin myös aihetta käsittelevä SYKEn Policy Brief, näkökulmia ympäristöpolitiikkaan päätöksentekijöille. Suositukset koskevat perinteisempiä aiheita kuten rehevöitymisen torjumista ja meriliikenteen riskien minimoimista, sekä uudempia haasteita kuten haitallisten aineiden, lääkeaineiden ja mikromuovin lähteiden ja vähentämiskeinojen selvittämistä.

”Yhteisen tietokannan perusteella olemme voineet tehdä Suomenlahdesta aikaisempaa kattavamman tila-arvion, joka huomioi Suomenlahden erityispiirteet,” kertoo Suomenlahti-vuoden 2014 projektikoordinaattori Kai Myrberg SYKEstä. ”Oleellista on, että tietokannasta löytyy kattavasti myös Venäjän aluevesillä tehdyt mittaukset. Niitä on ollut aiemmin käytössämme vain satunnaisesti. Samalla projektissamme on korostunut kaikkien Itämeren maiden yhteistyön merkitys meren tilan parantamiseksi. Mikään maa ei yksin puhdista Itämerta.”

Suomenlahti-vuosi 2014 on Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen ohjelma Suomenlahden tilan parantamiseksi. Teemavuosi on nostanut tietoisuutta Suomenlahden ja Itämeren suojelun tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä, sekä lisännyt ymmärrystä meren toiminnasta.

Vesitalouden uutiskirjejoulukuu 201531.12.2015