Talous- ja luonnonvesiä saastuttavien mikrobien alkuperä voidaan tunnistaa

THL:n tekemän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena käyttöön otetulla analyysipatteristolla voidaan määrittää, onko vesinäytteessä ihmisestä, nautakarjasta, siipikarjasta, sioista tai lokeista peräisin olevia suolistobakteereita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käyttöön ottama jäljitysmenetelmä perustuu sellaisten suolistobakteereiden tunnistamiseen, jotka ovat aina läsnä tietyn isäntäeläimen ulosteissa, ja joita ei esiinny muualla. Bakteerit voidaan havaita kvantitatiivisia geenimonistustekniikoita (qPCR) käyttäen. Analyysi tehdään THL:n laboratorioon toimitetusta, vähintään kahden litran vesinäytteestä.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston tuella kehitetty menetelmä tehostaa vesien mikrobiologisen saastumisen selvitystä. Kun veden saastuttaja voidaan tunnistaa nopeasti ja kiistatta, voidaan saastumiseen puuttua viivytyksettä.

Tähän asti Suomessa on voitu todeta vesinäytteistä ainoastaan, onko niissä suolistoperäisiä saasteita, mutta ei saasteen alkuperää. Saastelähteiden jäljitysmenetelmillä voidaan arvioida myös Suomen vesivarojen kokonaiskuormituksen alkuperää.

Lisätietoja: Tarja Pitkänen ym. Vesivarojen saastelähteiden jäljitysmenetelmien kehitys

Vesitalouden uutiskirjeLokakuu 201530.10.2015