Soidensuojelukysely lähti noin 5 500 maanomistajalle

Ympäristöministeriön toimeksiannosta Etelä-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät kirjeitse maanomistajia kertomaan halukkuudesta suojella soitaan sekä mielipiteitä eri suojelukeinoista. Kyselyn piirissä on 617 suoaluetta, jotka edustavat eteläisen suoluonnon koko kirjoa – joukossa uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä.

Ympäristöministeriö tekee soidensuojelun täydentämistä koskevan ehdotuksen valtioneuvostolle soidensuojelutyöryhmän esityksen pohjalta syksyllä 2015. Soidensuojelutyöryhmä ottaa esityksessä huomioon soiden vapaaehtoiset suojelukeinot ja maanomistajakyselystä saadut tulokset.

”Maanomistajilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun. Tavoitteena on selvittää, kuinka suoluontoa voitaisiin suojella vapaaehtoisuuteen perustuvilla keinoilla. Toivon mielipiteitä myös uusista keinoista”, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo.

Kysely koskee tässä vaiheessa 10 eteläisen ELY-keskuksen toimialueita. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan osalta soidensuojelun täydentämistä valmistellaan myöhemmin. Kirjeet on lähetetty niille maanomistajille, joiden omistamaan kiinteistöön sisältyy luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta suota.

ELY-keskuksittain arvokkaiden soiden lukumäärä jakautuu melko tasaisesti. Vähiten suoalueita on Uudellamaalla ja eniten Varsinais-Suomessa. Pinta-alaltaan vähiten kohteita on niin ikään Uudellamaalla (alle 1 700 ha) ja eniten Etelä-Pohjanmaalla (yli 15 000 ha), missä myös maanomistus on pirstoutuneinta ja maanomistajia selvästi eniten (lähes 1200 maanomistajaa). Valtion omistamien soiden osuus on suurin Pohjois-Karjalassa (28 %).

Etelä-Suomen arvokkaiden soiden valinnassa huomioitiin koko suoluonnon kirjo, yhteensä 54 suotyyppiä.  Suotyypeistä 70 prosenttia on uhanalaisia Etelä-Suomessa. Tavallisimpia ja runsaimpia ovat erilaiset nevat ja rämeet sekä niiden yhdistelmät. Uhanalaisia suotyyppejä tavataan suurimmalla osalla valituista kohteista. Esimerkiksi uhanalaisia korpia, kuten ruoho- ja heinäkorpia sekä metsäkortekorpia, esiintyy huomattavalla osalla kartoitetuista kohteista. Valittu kohdejoukko parantaa merkittävästi eri korpityyppien suojelutilannetta Etelä-Suomessa. Myös äärimmäisen uhanalaisista kalkkivaikutteisista soista, letoista, löydettiin entuudestaan tuntemattomia esiintymiä.

Kyselyn suokohteilla on tiedossa kaikkiaan 59 uhanalaisen suolajin esiintymispaikkoja. Eniten on löydetty uhanalaisia sammallajeja (20 lajia), putkilokasveja (16 lajia) ja perhosia (8 lajia). Erittäin uhanalainen nummirahkasammal on yksi valituilla soilla esiintyvistä uhanalaisista lajeista. Sitä esiintyy neljällä kyselyn kohteella. Eniten uhanalaisia suolajeja on eteläboreaalisen vyöhykkeen Lounaismaalla ja Pohjanmaan rannikolla (25 uhanalaista lajia) sekä Järvi-Suomessa (25 uhanalaista lajia).

Kyselyn vastausaika päättyy 24.4.2015, minkä jälkeen ELY-keskukset kokoavat vastauksista yhteenvedot ja lähettävät ne ympäristöministeriöön jatkovalmistelua varten.

Vesitalouden uutiskirjeMaaliskuu 201531.3.2015