Rantojen roskaantumista tutkittiin

Helsingin rantojen roskaantumista tutkittiin sukeltamalla neljällä alueella. Kaikilta tutkimusalueilta löytyi roskia. Odotuksista poiketen luonnonmukaisin alue, Uutela, oli alueista roskaisin.

Kaksi tutkimusrantaa, Eiranranta-Hernesaari ja Eläintarhanlahti, sijaitsevat kantakaupungissa, Kulosaari on vanhahko asuinalue kantakaupunkialueen ulkopuolella ja Uutela Helsingin tärkeimpiä yhtenäisiä luonnontilaisia virkistysalueita.

Yleisin roskatyyppi oli lasipullot ja lasipullojen sirpaleet sekä alumiinitölkit. Myös tunnistamattomia muovipaloja löytyi paljon kaikilta tutkimusalueilta.

Suurimmat roskista aiheutuvat haitat kohdistuvat merieliöihin ja sitä kautta koko meriekosysteemiin. Roskat, etenkin muovi, saattavat vaikuttaa melkein kaikkiin ravintoketjun osiin.

Itämeren roskaantuminen on verrattain vähän tunnettu ongelma. Tiedossa ei ole, paljonko roskaa Itämeressä on, kuinka kauan tällä hetkellä meressä olevat roskat ovat siellä olleet, eikä se, paljonko roskamäärät kasvavat vuosittain.

Yleisenä arviona esitetään, että meressä olevasta roskasta 80 prosenttia on peräisin mantereelta ja 20 prosenttia laiva- ja veneliikenteestä.

Vedenalaisen roskan määrän ja laadun seuranta on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää paremmin millaisen uhan roskat muodostavat ja kartoittaa eri lähteistä olevan roskan määrää ja leviämistä. Tutkimuksen perusteella voidaan suunnitella tarkempi ja laaja-alaisempi makroroskakartoitus, joka voidaan toteuttaa säännöllisesti Suomen rannikolla.

Tutustu tutkimukseen. (pdf)

Vesitalouden uutiskirjeHelmikuu 201526.2.2015