Tulvat tummentavat jokivesiä - humuksen huuhtoutuminen kasvussa

Hu­mus­ta huuh­tou­tuu ve­sis­töi­hin yhä enem­män, sel­vi­ää Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa tut­kit­tiin hu­muk­sen eli or­gaa­ni­sen ai­nek­sen huuh­tou­tu­mis­ta poh­joi­sel­la Simo­joen ve­sis­tö­a­lu­eel­la. Hu­muk­sen aine­vir­rat jo­es­ta me­reen li­sään­tyi­vät mer­kit­tä­väs­ti yli 40 vuo­den tut­ki­mus­jak­sol­la (1966-2008). Erot hy­vin sa­teis­ten ja hy­vin kui­vien vuo­sien vä­lil­lä oli­vat huo­mat­ta­via.

Huuh­tou­tu­mi­sen kas­vu kuor­mit­taa vesi­eko­sys­tee­me­jä – muut­ta­mal­la ra­vin­to­ket­ju­ja itse joki­ve­des­sä, ai­heut­ta­mal­la liet­ty­mis­tä pie­nis­sä jär­vis­sä, ja re­he­vöit­tä­mäl­lä ran­nik­ko­ve­siä.

Or­gaa­ni­sen ai­nek­sen huuh­tou­tu­mi­nen on voi­mis­tu­nut laa­joil­la alu­eil­la Skan­di­na­vi­as­sa, Keski-Eu­roo­pas­sa ja osis­sa Ka­na­daa ja Pohjois-Ame­rik­kaa. Asi­as­ta kes­kus­tel­laan laa­jal­ti kan­sain­vä­li­ses­ti ja il­mas­ton­muu­tos näh­dään yh­te­nä tär­ke­ä­nä muu­tok­sen ai­heut­ta­ja­na.  Suo­mes­sa myös joil­la­kin lähi­ve­sis­tö­a­luil­la mm. Kii­min­gin­jo­el­la ja Ii­jo­el­la, sekä met­sä­jär­vis­sä on ha­vait­tu kas­va­via pi­toi­suus­tren­de­jä, mut­ta yksi­se­lit­teis­tä huuh­tou­tu­mi­sen kas­vua laa­joil­la alu­eil­la ei ole to­det­tu.

Vir­taa­mat Simo­jo­el­la ovat li­sään­ty­mäs­sä – joi­na­kin vuo­si­na tul­vat ovat erit­täin voi­mak­kai­ta.  Sa­tei­si­na vuo­si­jak­soi­na vesi­vir­rat maa­pe­rän pin­ta­ker­rok­sis­sa voi­mis­tu­vat, huuh­to­en te­hok­kaas­ti or­gaa­nis­ta ai­nes­ta maa­pe­räs­tä ve­sis­töön ja edel­leen me­reen. Vai­kut­taa sil­tä, että il­miö voi­mis­tuu pit­kien kui­va­jak­so­jen jäl­kei­si­nä sa­tei­si­na vuo­si­na (1998-2000). Vas­taa­vas­ti sa­tei­sim­pi­na ke­si­nä hu­muk­sen huuh­tou­tu­mis­mää­rät saat­toi­vat olla yli vii­sin­ker­tai­sia ver­rat­tu­na kui­vim­piin ke­siin.

Il­mas­ton muut­tu­es­sa vuo­sien vä­li­nen vaih­te­lu on li­sään­ty­mäs­sä: joi­na­kin vuo­si­na maa on rou­taan­tu­nut sy­väl­le, leu­toi­na tal­vi­na taas rou­taa on hy­vin vä­hän ja maa on rou­das­sa vä­hem­män ai­kaa. Näi­den leu­to­jen, vähä­rou­tais­ten tal­vien jäl­keen hu­mus­ta huuh­tou­tuu Simo­joen ke­vät­tul­van yh­tey­des­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män – yli kak­sin­ker­tai­nen mää­rä.

Eri te­ki­jät vai­kut­ta­vat huuh­tou­tu­mi­seen: Ison ve­sis­tö­a­lu­een mit­ta­kaa­vas­sa il­mas­to­te­ki­jöi­den mer­ki­tys or­gaa­ni­sen ai­nek­sen kuor­mi­tuk­ses­sa on tär­ke­äm­pi kuin met­sä­ta­lou­den. Mut­ta pai­kal­li­ses­ti myös met­sä­ta­lou­den toi­met ja tur­ve­tuo­tan­to kuor­mit­ta­vat ve­siä, ai­heut­ta­en esi­mer­kik­si ran­to­jen liet­ty­mis­tä.

Tut­ki­muk­sen tu­lok­set on jul­kais­tu kan­sain­vä­li­ses­sä kor­ke­a­ta­soi­ses­sa tie­de­jul­kai­su­sar­jas­sa Global Change Biology. Tut­ki­mus teh­tiin osa­na EU:n ra­hoit­ta­maa laa­jaa REFRESH –pro­jek­tia http://www.refresh.ucl.ac.uk/ , jos­sa on tut­kit­tu glo­baa­lien muu­tos­ten vai­ku­tuk­sia jär­vi- ja joki­ve­sis­töi­hin eri puo­lil­la Eu­roop­paa.

Kir­jal­li­suus

Le­pis­tö, A., Futter, M. & Kor­te­lai­nen, P. 2014. Almost 50 years of monitoring shows that climate, not forestry, controls long-term organic carbon fluxes in a large boreal watershed. Global Change Biology  20, 1225–1237, doi:10.1111/gcb.12491.

Lisä­tie­to­ja

eri­kois­tut­ki­ja Ahti Le­pis­tö, Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kus SYKE, etu­nimi.suku­nimi@ymparisto.fi

Kuva: Ke­vät­tul­va Simo­jo­el­la 15.5.1997. Esko Kuu­sis­to