Maatalouden ravinnekuorma ei vähene riittävästi ympäristötuella

Maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus MTT:n tut­ki­ja Jan­ne He­lin sel­vit­ti väi­tös­kir­jas­saan Suo­men maa­ta­lou­den ra­vin­ne­kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mis­kei­no­jen te­hok­kuut­ta ja nii­den kus­tan­nuk­sia. Pää­pai­no oli eri kei­no­jen ta­lou­del­li­ses­sa ana­lyy­sis­sä. Eri­lais­ten pel­lol­la teh­tä­vien toi­men­pi­tei­den li­säk­si ar­vi­oi­tiin esi­mer­kik­si ra­vin­ne­ta­seen vä­hen­nys­tä ruo­kin­nal­li­sil­la kei­noil­la mai­don­tuo­tan­to­ti­loil­la.
Kei­no­jen yh­teis­vai­ku­tuk­sen ku­vaa­mi­sek­si tut­ki­muk­ses­sa laa­dit­tiin mik­ro­ta­lous­te­o­ri­an poh­jal­ta las­ken­ta­mal­lit sekä koti­e­läin­ta­lou­teen että pel­to­vil­je­lyyn.
Ra­vin­ne­kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set vaih­te­li­vat pal­jon. Ne riip­pui­vat vä­hen­nys­ta­sois­ta, ym­pä­ris­töl­li­sis­tä te­ki­jöis­tä, mark­ki­na­ti­lan­tees­ta ja tuo­tan­to­suun­nis­ta. Suh­teel­li­sen edul­lis­ta oli vä­hen­tää kuor­mi­tus­ta koh­den­ta­mal­la py­sy­vää kas­vi­pei­tet­tä eroosioherkille alu­eil­le ku­ten jyr­kil­le rin­teil­le, joil­ta ra­vin­ne­kuor­ma kul­kee maa-ai­nek­sen mu­ka­na. Koh­den­ta­mi­sel­la ei saa­vu­tet­tu kui­ten­kaan pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suu­ria vä­hen­nys­ta­voit­tei­ta.
– Ym­pä­ris­tö­tuki­jär­jes­tel­män myö­tä on jo pe­rus­tet­tu koh­den­ne­tus­ti suo­ja­kais­to­ja ja vyö­hyk­kei­tä, jo­ten jat­kos­sa ei pääs­tä kuor­mi­tuk­sen vä­hen­tä­mi­ses­sä yhtä hel­pol­la, He­lin sel­vit­tää.
Myös­kään vä­hem­män ris­ki­alt­tii­den pel­to­a­lo­jen kas­vi­peit­tei­syy­del­lä ei saa­vu­te­ta yhtä suu­ria vä­hen­nyk­siä.
– Laa­ja­mit­tai­nen pel­to­alan ke­san­noin­ti kyl­lä vä­hen­tää ra­vin­ne­kuor­mi­tus­ta mut­ta tu­lee kal­liik­si joko yh­teis­kun­nal­le tai vil­je­li­jäl­le, He­lin sum­maa.
Val­ti­o­neu­vos­ton peri­aate­pää­tös ve­sien­suo­je­lun suun­ta­vii­vois­ta vuo­teen 2015 on aset­ta­nut ra­vin­ne­kuor­man vä­hen­nys­ta­voit­teet kor­ke­al­le. Maa­ta­lou­den kuor­maa pi­täi­si vä­hen­tää kol­man­nek­sel­la vuo­sien 2001–2005 ta­sos­ta.
– Eri­tyi­ses­ti fos­fo­ri­kuor­mi­tuk­sen mer­kit­tä­vä ra­joit­ta­mi­nen on yhä haas­ta­vaa, He­lin sa­noo.
Vas­taus­ta on ha­et­tu koti­e­läin­tuo­tan­nos­ta. Kar­jan ruo­kin­nal­lis­ten kei­no­jen vai­ku­tus ei kui­ten­kaan rii­tä kan­sal­lis­ten vä­hen­nys­ta­voit­tei­den tai Eu­roo­pan uni­o­nin vesi­pui­te­di­rek­tii­vin aika­tau­lui­hin. Mai­don­tuo­tan­to­a­lu­eil­la nur­mi­alan li­sää­mi­nen ja kei­no­lan­noit­tei­den käy­tön vä­hen­tä­mi­nen osoit­tau­tui­vat ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­väm­mik­si kei­noik­si.
YTM Jan­ne He­li­nin väi­tös­kir­ja ”Cost-efficient Nutrient Load Reduction in Agriculture – A short-run Perspective on Reducing Nitrogen and Phosphorus in Finland” tar­kas­tet­tiin 13.12.2013 Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Vas­ta­väit­tä­jä­nä oli pro­fes­so­ri Eirik Romstad (Norwegian University of Life Sciences) ja kus­tok­se­na pro­fes­so­ri Mark­ku Ol­li­kai­nen (Hel­sin­gin yli­o­pis­to).

Väi­tös­kir­ja on lu­et­ta­vis­sa säh­köi­se­nä osoit­tees­sa http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede24.pdf

Vesi­ta­lou­den uu­tis­kir­jeJou­lu­kuu 201317.12.2013