Veden laatu vaikuttaa virkistäytymiseen ja rantatonttien hintaan

Maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kus MTT:n tut­ki­ja Jan­ne Artell tar­kas­te­li väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan luon­non­ve­sis­tö­jen vir­kis­tys­ar­voa kan­sa­lais­ten to­del­li­sen mark­ki­na­käyt­täy­ty­mi­sen pe­rus­teel­la. Hän käyt­ti tut­ki­mus­ai­neis­to­na laa­jaa ti­las­to­tie­toa suo­ma­lais­ten luon­to­mat­kois­ta. Päi­vit­täi­sen vir­kis­tys­käy­tön arvo las­ket­tiin mat­ka­kus­tan­nus­me­ne­tel­män avul­la. Vir­kis­täy­ty­mis­ker­ran vä­him­mäis­ar­vok­si ar­vi­oi­tiin vas­taa­jien il­moit­ta­mien kus­tan­nus­ten pe­rus­teel­la 6-8 eu­roa ja etäi­syy­den pe­rus­teel­la noin 19 eu­roa.

Ve­den näkö­sy­vyys vai­kut­ti tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la vir­kis­tys­ak­tii­vi­suu­teen koko maan ta­sol­la.

– Ve­den kirk­kau­den pa­ran­ta­mi­nen met­ril­lä li­säi­si vir­kis­täy­ty­mis­ak­tii­vi­suut­ta niin, että uin­nis­ta saa­ta­vat hyö­dyt kas­vai­si­vat vuo­si­ta­sol­la 30–90 mil­joo­naa eu­roa ja ka­las­ta­mi­ses­ta saa­ta­vat hyö­dyt 40–130 mil­joo­naa eu­roa, Artell ker­too.

Väi­tös­työs­sä tut­kit­tiin myös ve­den laa­dun vai­ku­tus­ta vuo­den 2004 ai­ka­na myy­ty­jen ra­ken­ta­mat­to­mien kesä­mök­ki­tont­tien hin­toi­hin. Laa­tu­mit­ta­ri­na käy­tet­tiin sil­lois­ta pin­ta­ve­sien käyt­tö­kel­poi­suus­luo­ki­tus­ta, joka ku­vaa vii­den laa­tu­por­taan avul­la ve­sis­tön so­vel­tu­mis­ta vir­kis­tys­käyt­töön.

– Luo­ki­tus ei ole suo­raan ver­tai­lu­kel­poi­nen ny­kyi­sen ve­sien eko­lo­gi­sen luo­ki­tuk­sen kans­sa mut­ta saat­taa käy­tän­nös­sä ku­va­ta pa­rem­min ih­mis­ten ko­ke­maa laa­tu­vai­ku­tel­maa osto­ti­lan­tees­sa, Artell muis­tut­taa.

Ver­rat­tu­na tyy­dyt­tä­vän ve­den­laa­tu­luo­ki­tuk­sen saa­neen ve­sis­tön lä­hel­lä si­jait­se­van ran­ta­ton­tin hin­taan, erin­o­mai­ses­ta laa­dus­ta mak­set­tiin noin 20 pro­sent­tia kor­ke­am­pi hin­ta. Ve­den­laa­dun vai­ku­tus va­paa-ajan asu­mi­seen tar­koi­te­tun ton­tin hin­taan on ver­rat­ta­vis­sa ran­ta­kaa­voi­tuk­sen hin­ta­vai­ku­tuk­seen. Ran­ta­kaa­voi­te­tut ton­tit oli­vat vuon­na 2004 noin 35 pro­sent­tia kal­liim­pia kuin kaa­voit­ta­mat­to­mat ton­tit.

Ve­sis­tö­jen suo­je­luun liit­tyy ta­lou­del­li­si­a­kin ar­vo­ja. Suo­ma­lai­set in­ves­toi­vat kesä­mök­kei­hin pit­kä­jän­tei­ses­ti. He ovat val­mii­ta mak­sa­maan pa­rem­mas­ta ve­den laa­dus­ta niin pi­dem­pi­nä mat­koi­na kuin kal­liim­pi­na ton­tin­hin­toi­na­kin. Vuon­na 2004 kesä­mök­ki­tont­ti os­tet­tiin useim­mi­ten hy­vien vesi­a­lu­ei­den lä­hel­tä.

Vesi­po­li­tiik­kaa oh­jaa­va uusi eko­lo­gi­nen ve­den laa­dun mit­ta­ri ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä mit­taa ko­et­tua ve­den laa­tua ja vir­kis­täy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia ko­vin hy­vin. Van­haa vir­kis­tys­käyt­töön pai­not­tu­nut­ta käyt­tö­kel­poi­suus­luo­ki­tus­ta tut­kit­ta­es­sa­kin ve­den laa­dun sub­jek­tii­vi­nen ja ob­jek­tii­vi­nen ha­vait­se­mi­nen koh­ta­si vain noin puo­les­sa ta­pauk­sis­ta. Jot­ta vesi­po­li­tii­kal­la saa­vu­tet­tai­siin ha­lut­tu vai­ku­tus, tu­li­si laa­tu­mit­ta­rin vas­ta­ta ha­vait­tua laa­tu­muu­tos­ta tai po­li­tii­kan­te­ki­jän ym­mär­tää mit­ta­rin ja ha­vain­to­jen ero­a­vai­suu­det.

– Mel­ko hei­kos­sa eko­lo­gi­ses­sa ti­las­sa ole­va vesi­alue voi näin ol­len so­vel­tua hy­vin myös vir­kis­tys­käyt­töön, Artell to­te­aa.