Kari Hyytiäinen Itämeren suojelun ekonomian professoriksi

Do­sent­ti Kari Hyy­ti­äi­nen on aloit­ta­nut Hel­sin­gin yli­o­pis­ton maa­ta­lous-met­sä­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa Itä­me­ren suo­je­lun eko­no­mi­an pro­fes­so­ri­na loka­kuun alus­sa. Itä­me­ren suo­je­lun eko­no­mi­an pro­fes­suu­ri on Hel­sin­gin kau­pun­gin lah­joit­ta­ma.

Yli­o­pis­tol­le Kari Hyy­ti­äi­nen siir­tyi MTT:ltä, mis­sä hän työs­ken­te­li Itä­meri-asi­oi­den pa­ris­sa vii­den vuo­den ajan muun mu­as­sa BalticSTERN-ver­kos­tos­sa.  Kou­lu­tuk­sel­taan Hyy­ti­äi­nen on met­sän­hoi­ta­ja.

Kol­mi­vuo­ti­sen pes­tin­sä ai­ka­na Hyy­ti­äi­nen ha­lu­aa tuo­da esiin tie­toa, jota voi­daan käyt­tää yh­teis­kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon tu­ke­na Itä­me­ren suo­je­lua ja sen kus­tan­nuk­sia kos­ke­vis­sa asi­ois­sa niin Suo­mes­sa kuin kan­sain­vä­li­sel­lä­kin ta­sol­la. Ta­voit­tee­na on me­ren hyvä tila: ter­ve meri­eko­sys­tee­mi, me­ren kes­tä­vä hyö­dyn­tä­mi­nen ja mah­dol­li­suus jät­tää Itä­meri jäl­ki­pol­vil­le hy­vin­voin­nin läh­teek­si.

– Itä­meri on ar­vo­kas luon­non­vara, jota on syy­tä vaa­lia. Suo­je­lun kus­tan­nuk­sia on kui­ten­kin pys­tyt­tä­vä ar­vi­oi­maan läpi­näky­väs­ti ja ver­tai­lu­kel­poi­ses­ti, Kari Hyy­ti­äi­nen pai­not­taa.

Itä­mer­ta on kat­sot­ta­va ko­ko­nai­suu­te­na ja sen suo­je­lua on teh­tä­vä ran­nik­ko­val­ti­oi­den vä­li­se­nä yh­teis­työ­nä.

– Itä­me­rel­lä on ol­lut sa­mat on­gel­mat kuin ilma­ke­häl­lä: Kos­ka omis­tus­oi­keuk­sia ei voi­da mää­rit­tää täs­mäl­li­ses­ti, mer­ta on käy­tet­ty il­mai­se­na kaa­to­paik­ka­na. Toi­saal­ta Itä­me­ren suo­je­le­mi­sek­si on teh­ty yh­teis­työ­tä jo 1970-lu­vul­ta saak­ka, mikä luo hy­vän poh­jan ny­kyi­sil­le ja tu­le­vil­le suo­je­lu­toi­mil­le, Hyy­ti­äi­nen muis­tut­taa.

Itä­me­ren on­gel­mis­ta Hyy­ti­äis­tä kiin­nos­ta­vat eri­tyi­ses­ti re­he­vöi­ty­mi­nen, tu­lo­kas­la­jit ja öljy­tu­hot. Li­säk­si on uu­sia, vä­hem­män tun­net­tu­ja uh­kia, ku­ten ka­loil­le hait­taa ai­heut­ta­vat mik­ro­muo­vit. Myös il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­set on huo­mi­oi­ta­va suo­je­lu­toi­mia suun­ni­tel­ta­es­sa.

– Läm­pö­ti­lan nou­sun ja sade­mää­rän kas­vun myö­tä re­he­vöi­ty­mi­sen hai­tat ko­ros­tu­vat. Ny­kyi­sen suo­je­lun ta­voi­te­ta­son saa­vut­ta­mi­nen on en­tis­tä kal­liim­paa ja vai­ke­am­paa. On tär­ke­ää tuot­taa tie­toa poh­din­noil­le suo­je­lun jär­ke­väs­tä ta­sos­ta, ja sel­vit­tää mil­lä toi­men­pi­teil­lä mer­ta suo­jel­laan kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti, pro­fes­so­ri poh­tii.

Pai­kal­li­sis­ta ky­sy­myk­sis­tä Hyy­ti­äi­sen tut­ki­mus­koh­tee­na ovat Van­taan-joen va­lu­ma-alue ja Hel­sin­gin ran­nik­ko­ve­det.

– Van­taan-joen alue on eko­lo­gi­ses­ti hy­vin tut­kit­tua, mikä hel­pot­taa eri­lais­ten suo­je­lu­toi­mien kus­tan­nus­ten ja vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­tia. Yksi kiin­nos­ta­va tee­ma on tut­kia kuin­ka pal­jon oli­si ta­lou­del­li­ses­ti pe­rus­tel­lus­ti teh­tä­vis­sä jäte­ve­sien yli­vuo­to­jen vä­hen­tä­mi­sek­si suh­tees­sa maa­ta­lou­den kuor­mi­tus­vä­hen­nyk­siin. Van­taan-jo­el­le on suun­nit­teil­la mal­li, jota voi­daan so­vel­taa muu­al­la­kin maas­sa, Hyy­ti­äi­nen ker­too.

Kuva: Itä­me­ren suo­je­lun eko­no­mi­an pro­fes­so­ri Kari Hyy­ti­äi­sen mu­kaan Itä­me­ren suo­je­lun kus­tan­nuk­sia on pys­tyt­tä­vä ar­vi­oi­maan läpi­näky­väs­ti. Kuva San­na Schildt