Toimenpiteitä tarvitaan turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuus

Vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouden suojelutoimet kaikessa laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien. Näin todetaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa Rannikon tila -tutkimuksessa.

Tutkimus mallinsi Suomen rannikkoalueen vesien tilaa vuosina 2027, 2040 ja 2070 valuma-alueella tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden valossa.

Tutkimuksen mukaan rehevöitymisen hyvää tilaa ei laajoillakaan toimenpiteillä kyetä saavuttamaan merenhoidon tavoitevuoteen 2027 mennessä. Myös pidemmällä aikavälillä valuma-alueella tehtävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti lähinnä kevätkauden tilanteeseen – kesäkauden levämäärissä tulokset näkyvät pitkällä viiveellä.

Itämereen päätyi Suomesta vuosina 2010–2019 keskimäärin 3 400 tonnia fosforia ja 81 000 tonnia typpeä vuodessa. Näistä ravinteista suuri osa on peräisin ihmisen toiminnasta. Selvityksen mallinnustulosten perusteella valuma-alueilta Suomen merialueille tulevassa fosforin ja typen kokonaiskuormituksessa oli laskeva suuntaus vuosien 1995−2019 välillä. Laskeva suuntaus johtuu pääasiassa pistekuormituksen vähenemisestä. Fosforin hajakuormituksessa ei sen sijaan ole toistaiseksi havaittu merkittävää vähentymistä.

Hankkeessa toteutetun simulaation perusteella fosforin hajakuormitus rannikkovesiin tulee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntymään huomattavasti seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, eikä nykyisten vesiensuojelutoimenpiteiden laajuus tule riittämään HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja kansallisessa vesien- ja merenhoidossa tavoitellun ravinnekuormitustason eli kuormituskaton saavuttamiseksi. Typen osalta kuormituskaton saavuttaminen on helpompaa, merkittävää vähennystarvetta on ainoastaan Suomenlahden alueella.

Nykytoimenpiteillä jatkettaessa valuma-alueelta tuleva fosforikuormitus ylittää vesiensuojelussa asetetun kuormituskaton lähes kaikilla merialueilla ja kuormituksen arvioidaan lisääntyvän huomattavasti seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Asetetut tavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa toteuttamalla maatalouden suojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpano vuodesta 2023 alkaen tulee sisältämään monia vesiensuojelutoimia, jotka vähentävät entisestään maatalouden hajakuormitusta.

Suomen rannikkovesien tilaa arvioidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Selvitys auttaa kehittämään tilanarviota ja kuvaamaan mahdollisimman hyvin, miten edistymme lakisääteisen rannikkovesien hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa.

Selvityksessä saatuja tuloksia hyödynnetään vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelussa ja toimeenpanossa.

J
Vesitalouden uutiskirjeMaaliskuu 202131.3.2021