Suomen, Viron ja Venäjän välinen Suomenlahtivuosi 2014 tähtää lähivesiemme tervehdyttämiseen yhteisin voimin

SYKEn koordinoiman Suomenlahti-vuoden 2014 tavoitteita ideoidaan ja kehitetään sadan hengen voimin torstaina SYKEssä pidettävässä tilaisuudessa. Paikalla on niin tutkimuksen, yritysten kuin päättäjien edustajia. Tilaisuudessa kartoitetaan kunkin tahon mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti Suomenlahti-vuoden moninaisiin tapahtumiin.

– Suomenlahti-vuosi 2014 etsii konkreettisia tiedepohjaisia ratkaisuja, joita kolmen maan tutkijat tarjoavat omien maidensa päättäjille edistääkseen meriensuojeluun liittyvää päätöksentekoa. Tavoittelemme selvää kehitystä päämääränämme Suomenlahden meriympäristön tervehdyttäminen. Tiivistyvän yhteistyön myötä lisäämme alueellamme ympäristötietoutta ja -vastuuta, ja sitä kautta edistämme yhteiskunnallista vakautta ja hyvinvointia, luonnehtii teemavuoden vetäjä, dosentti Kai Myrberg Suomen ympäristökeskus SYKEn merikeskuksesta.

Edellinen Suomenlahden teemavuosi oli 1996. Vuonna 2014 toistetaan 1996 tehty meriympäristön seurantatutkimus laajennetussa muodossa, jolloin nähdään miten Suomenlahden meriympäristön tila on muuttunut lähes 20 vuoden aikana – ovatko päästörajoitustoimet tehonneet?

– Vuonna 1996 tarkastelukulmamme oli pitkälti alueellinen ja kiinnitimme huomiota esimerkiksi kuormituksen rajoittamistoimiin Suomenlahdella. Nyt käsillä ovat vanhojen lisäksi uudet, entistä globaalimmat uhat. Meidän on luotava strategia niiden torjuntaan tai ainakin niihin sopeutumiseen, Myrberg sanoo. Uusia tai kasvavia uhkia ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemiin, öljyonnettomuuksien kasvava riski ja saasteet. Keskeisenä tavoitteena on meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

– Kysymys kuuluu, miten kolme maata yhdessä ratkaisevat omalla merialueellaan globaalit ongelmat? Voidaanko kielteinen kehitys vielä pysäyttää vai sopeudutaanko vain vääjäämättömään, ja kenties peruuttamattomaan muutokseen? Nyt käytettävää ekosysteemilähestymistapaa voidaan soveltaa esimerkkinä myös muilla rajattujen merien alueilla, Myrberg luonnehtii.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta, hyvinvointia

Myrberg uskoo, että kolmen maan tutkijoiden yhteistyöllä voi olla paljon vaikutusta sekä meriympäristöön että yhteiskunnalliseen kehitykseen yleisemminkin.

– Kolmikantayhteistyö Suomen, Venäjän ja Viron kesken sekä tutkijoiden lisääntyvä dialogi päättäjien kanssa edistää alueen poliittista vakautta ja hyvinvointia hyödyntäen siten myös yritystoimintaa.

Venäjän tutkimus avautunut länteen

Suomenlahti-vuoden tieteellinen sihteeri FM Ljudmila Vesikko on selvittänyt Venäjän merentutkimuksen organisaatiota ja muuttunutta tilannetta viime vuosikymmenten aikana, erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tästä selvityksestä on suomalaisille suuri hyöty, kun tutkimuspartnerien löytäminen ja yhteydenpito helpottuu.

Myös päättäjien ja tutkijoiden toiveita ja käsityksiä kolmessa valtiossa on kartoitettu Suomenlahti-vuotta silmälläpitäen. Tarkentunut tieto ja kasvava motivaatio yhteisten asioiden hoitamiseksi auttavat ylittämään esteitä, joita ovat olleet mm. Suomessa  edelleenkin vallitseva Venäjän tutkimusmaailman huono tuntemus ja usein yhteisen kielen puute kolmen maan toimijoiden välillä.

– Tutkimuksen edellytykset Venäjällä ovat viime aikoina parantuneet, sillä olot ovat vakiintuneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä sekavasta ajasta. Suomenlahti-vuosi 2014 on jo saanut korkean poliittisen tason siunauksen Venäjällä ja tämä luonnollisestikin on lisännyt tutkijoiden innostusta yhteistyöhön suomalaisten ja virolaisten kanssa. Myös ongelmista puhutaan avoimemmin kuin aikaisemmin, Ljudmila Vesikko sanoo.

Vesikon mukaan viime vuosina on selvästi ollut nähtävillä se, että venäläisten tutkijoiden osallistuminen kolmikantaiseen tutkimusyhteistyöhön on aktivoitunut verrattuna vaikkapa edelliseen Suomenlahti-vuoteen.

Lisätietoja

Suomen, Viron ja Venäjän välinen Suomenlahtivuosi 2014 tähtää lähivesiemme tervehdyttämiseen yhteisin voimin

Vesitalous-uutiskirjeMaaliskuu 20127.3.2012