Turvemaiden käytön vesistövaikutuksien arviointiin kehitetään parempia biologisia menetelmiä

Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Monet turvetuotanto- ja turvemetsätalousalueet sijaitsevat lähellä pieniä jokia tai latvapuroja, joiden virtaama ja vedenlaatu vaihtelevat luontaisesti lyhyelläkin aikavälillä. Tällaisissa oloissa harvoin ja eri vuodenaikoina otetut vesinäytteet eivät yleensä kuvaa luotettavasti vesistön tilaa, eivätkä myöskään kuormitusvaikutuksia. Sen sijaan biologiset laatutekijät kuten kasviplankton, piilevät, vesikasvit, kalat ja pohjaeläimet kuvaavat vesistön tilaa pidemmällä ajalla. Uusia menetelmiä turvemaiden vesitaloutta muuttavien toimenpiteiden vesistövaikutusten seurantaan aletaan etsiä Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa.

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin (BioTar)-hankkeessa pyritään löytämään kuormituksen vaikutuksia parhaiten kuvaavat biologiset menetelmät. Lisäksi kerätään tietoa orgaanisen kiintoaineen ja sedimentin ominaisuuksista sekä lähteistä biologisen tarkkailun tueksi. Uomien pohjasedimentin ominaisuudet kertovat yläpuolisesta maankäytöstä tulevasta kiintoainekuormituksesta. Hankkeella saadaan uusia entistä parempia menetelmiä turvemaiden alapuolisten vesien ekologisen tilan arviointiin, tietoa turvemaiden käytön vaikutuksista vesistön sedimentin ja kiintoaineen ominaisuuksiin sekä kulkeumaan vaikuttavista tekijöistä.

Turvemailla tehdyt toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä

Turvemaita on Suomessa ojitettu vesitalouden parantamiseksi maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon tarpeita varten. Turvemaille tehtävät toimenpiteet muuttavat alapuolista vesistöä vaikuttamalla sekä veden määrään että sen laatuun ja pohjan liettymiseen. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on pääosin seurattu veden fysikaalis-kemiallisen laadun avulla ja biologinen seuranta on ollut vähäistä. Myös metsätalousalueilla ojitusten vaikutusten seuranta on ollut vähäistä ja vesienhoitolain mukaista vedenlaadun ja biologian seurantaa on toteutettu vain muutamassa laajemmassa ojitustoimituksessa. Veden laadun muutokset ovat usein vähäisiä, eivätkä ne kuvasta vesistöjen käyttäjien näkemyksiä tilan muuttumisesta, mikä näkyy esimerkiksi pohjien liettymisenä.

Turvetuotannon ympäristökuormitukseen liittyen on parhaillaan käynnissä useita muitakin tutkimushankkeita, joiden kanssa BioTar tekee yhteistyötä. Hanketta rahoittavat Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vapo Oy, Turveruukki Oy, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio. Muita yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen turvetuottajat ry.

Lisätietoja

Vesitalous-uutiskirjeMaaliskuu 20127.3.2012