Ympäristön tilan pitkäaikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyvä eLTER-infrastruktuuri on hyväksytty ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien päivitetylle tiekartalle 2018. Hyväksyminen osoittaa, että Euroopan unioni pitää ympäristön tilan järjestelmällistä seuraamista muuttuvissa olosuhteissa tärkeänä. Oulun yliopistosta eLTER:iin kuuluu Oulangan tutkimusasema.

Tulevaisuudessa esimerkiksi metsätalouden valumavesiä voidaan puhdistaa puuaineksella – hakkuutähteillä ja pienpuulla – kiertotalouden hengessä. Juuri käynnistyneessä PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen menetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutkii lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä. Tavoitteena on saada nykyistä tarkempi käsitys Itämereen kulkeutuvien lääkeaineiden päästöistä ja päästölähteistä sekä lääkeaineiden määristä Itämeressä. Suomessa näytteitä on otettu Vantaanjoen vesistöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta toteutettu tuore selvitys antaa aiheen panostaa nopealla aikataululla Suomen yhteensä noin 1 500 vesihuoltolaitoksen tiedonhallintaan ja erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevien pienten vesilaitosten ja -osuuskuntien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Vesihuoltoinfrastruktuurin toimivuus voidaan tarvittaessa varmistaa lainsäädäntöä muuttamalla.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.