Lappeenrannassa sade- ja sulamisvedet, eli niin sanotut hulevedet, johdetaan erilliseen viemäriverkostoon, jonka kautta vedet menevät yleensä suoraan vesistöihin. Pääsääntöisesti hulevesiä ei puhdisteta lainkaan, ja sitä kautta vesistöihin voi kertyä joukko aineita, jotka saattavat aiheuttaa vesistöissä pilaantumista.

Viherratkaisut saattavat tulevaisuudessa nousta merkittävään rooliin mikromuovin torjunnassa ja Itämeren suojelussa. Itämerihaasteen pilottiprojektin aikana testataan, voidaanko viherseinien avulla kerätä hulevedessä esiintyvää mikromuovia talteen tehokkaasti ja estää sen pääsyä vesistöihin.

Suomalaiset, virolaiset, latvialaiset, puolalaiset ja venäläiset projektipartnerit ovat kehittäneet parempaa teollisten jätevesien hallintaa Itämeren alueella BEST-hankkeessa (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment). Hankkeessa on selvitetty teollisten jätevesien käsittelyn nykytilaa, etsitty hyvää käsittelyä estäviä pullonkauloja sekä kerätty ja testattu hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Salaojituksen Tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Salaojayhdistys ry ja BSAG järjestävät Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaariin 1.10.2020 klo 9:00 -11:15 ja 12:00 -15:00. Webinaari on osa säätiön Itämerisitoumusta.

Vesihuollon investointien vuotuinen kokonaistarve on parin seuraavan vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2040 mennessä vesihuollon maksut tulisi lähes jopa puolitoistakertaistaa. Asiakkailta kerättävillä nykyistä korkeammilla vesimaksuilla vastataan erityisesti rapautuvan maanalaisen vesijohto- ja viemäriverkoston uudistamistarpeeseen.