Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, joka täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset ja tavoitteet, kertoo tuore raportti. Vuosina 2017–2019 terveydellisessä laadussa oli poikkeamia vain yksittäisillä vedenjakelualueilla. Joissakin tilanteissa laadun turvaaminen edellytti toimenpiteitä, kuten tehostettua veden puhdistusta tai desinfiointia.

Vesilaitosyhdistyksen strategia vuosille 2021-2030 on valmistunut. Uusi strategia katsoo tulevaisuuden haasteita ja tavoitteita yhdistyksen ja vesihuoltolaitosten lisäksi laajemmin myös koko vesihuoltoalan näkökulmasta. Strategia tukee osaltaan myös käynnistyvän Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita.

Maa- ja vesitekniikan tuki myönsi vuonna 2020 yli 4,1 miljoonaa euroa apurahoja. Kappalemääräisesti eniten tuettiin opinnäytetöitä (esim. diplomityö, väitöskirja). Euromääräisesti eniten tuettiin tutkimusta ja opetusta. Suurin yksittäinen myönnetty summa oli 750 000 euron lahjoitus Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteiden koulutusalalle.

Maatalouden kuormittamilla alueilla pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla kuin aiemmilla seurantajaksoilla. Pitoisuudet ylittävät vain muutamissa kohteissa nitraattidirektiivin raja-arvon. Tulokset selviävät tuoreesta raportista, joka koskee nitraattidirektiivin raportointijaksoa 2016–2019.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt yhteensä miljoonan euron rahoituksen neljälle kansallisen laserkeilausohjelman tuottaman datan hyödyntämistä tehostavalle hankkeelle. Rahoitettavilla hankkeilla edistetään vesienhallintaa ja maanpinnanominaisuuksien tunnistamista, metsien rakenteen ja muiden monimuotoisuustunnusten arviointia, metsäteiden kuntokartoituksia sekä arkeologisten kohteiden automaattista tunnistamista laserkeilausdatasta.