Yhteisten luonnonvarojen hallinta edellyttää uusia sopeutuvia hallintatapoja

syys 28, 2021

Julkishallinnon ja oikeudellisen sääntelyn rooli yhteisten luonnonvarojen ohjauksessa on tärkeä, mutta niiden rinnalle tarvitaan uusia, julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä tutkijoita yhteen tuovia hallintatapoja, joissa muodostetaan jaettu tietopohja ja tavoitteet luonnonvarojen käytölle. Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorit Niko Soininen ja Antti Belinskij ehdottavat yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa sopeutuvan hallinnan mallia tuoreessa tutkimuksessa, joka on julkaistu arvostetussa PNAS-tiedelehdessä.

Tutkimus analysoi, kuinka luonnonvaroja kuten vesivaroja voidaan hallinnoida mutkikkaassa ja jatkuvasti muuttuvassa luonnon, sosiaalisten ja teknologisten järjestelmien vuorovaikutuksessa. Tutkimus esittää sopeutuvaa hallintaa julkishallinnon ohjauksen ja oikeudellisen sääntelyn rinnalle.

– Sopeutuva hallinta täydentää perinteisen julkisen sääntelyn ja ohjauksen aukkoja. Kyse on tyypillisesti yksityiset ja julkiset toimijat sekä tutkijat yhteen tuovasta yhteistoiminnallisesta prosessista, joka keskittyy tietyn alueen keskeisiin luonnonvarojen suojelun ja käytön kipupisteisiin. Prosessissa kartoitetaan alueen ekologiset ominaispiirteet, luonnonvarat ja eri toimijoiden intressit, ja pyritään muodostamaan yhteinen tahtotila alueen kehittämiseksi oikeudellisten raamien puitteissa. Valuma-aluetason lisäksi tällaiset sopeutuvan hallinnan prosessit voivat keskittyä pienempiin kokonaisuuksiin, kuten yksittäisten järvien tai virtavesien kunnostukseen. Suomessa vesivisioprosessit ovat hyvä esimerkki sopeutuvasta hallinnasta, Soininen ja Belinskij arvioivat.

Tutkijoiden keskeinen huolenaihe on, että sopeutuvan hallinnan prosesseja ei synny riittävän joutuisasti vastaamaan nopeasti muuttuvan ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian muutosten haasteisiin. Esimerkiksi yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteisiä vesistöjen kunnostushankkeita tullaan tarvitsemaan muuttuvissa ilmasto-oloissa yhä enemmän, jotta vesien hyvä tila voidaan turvata. Tutkimus esittää, miten julkinen valta voi tukea sopeutuvan hallinnan aloitteita ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteisten luonnonvarojen hallintaa.

– Ilman oikeuden ja julkisen politiikan tukea sopeutuvan hallinnan aloitteet eivät välttämättä ole sosiaalisesti hyväksyttäviä tai sellaisia, että ne takaisivat eri ihmisryhmille reilun ja tasavertaisen siirtymän muutosten keskellä, tutkijat muistuttavat.

Yhteisten luonnonvarojen alueellisten erojen ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan pitkän aikavälin tutkimushankkeiden perustamista tiedon yhteistuotantoa varten. Nämä hankkeet nopeuttaisivat sopeutuvan hallinnan vaatimaa oppimista sekä kehittäisivät tieteen ja hallinnon välistä vuorovaikutusta.

Soininen ja Belinskij tekevät tutkimustaan osana Itä-Suomen yliopiston ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskusta (CCEEL) sekä Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö -tutkimusyhteisöä (WATER). Tutkimus on osa Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa BlueAdapt-projektia.

Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Barbara Cosens, J. B. Ruhl, Niko Soininen, Lance Gunderson, Antti Belinskij, Thorsten Blenckner, Alejandro E. Camacho, Brian C. Chaffin, Robin Kundis Craig, Holly Doremus, Robert Glicksman, Anna-Stiina Heiskanen, Rhett Larson, Jukka Similä (2021). Governing complexity: Integrating science, governance, and law to manage accelerating change in the globalized commons, PNAS, September 7, 2021 118 (36) e2102798118; https://doi.org/10.1073/pnas.2102798118

Uutiset
Kommentointi on suljettu