STASIS-projekti – Läjitettyjen sulfidimaiden kestävä käsittely Pohjanlahden molemmin puolin

helmi 18, 2021

Suomalaiset ammattikorkeakoulut Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto ja Linné-yliopisto Ruotsista sekä uumajalainen yritys Dåva Deponi och Avfallscenter ovat käynnistäneet STASIS-projektin, jonka tavoitteena on vähentää sulfidipitoisista kaivuu- ja ruoppausmassoista peräisin olevien happamien metallipitoisten valumavesien vesistöille aiheuttamaa riskiä.

Tähän pyritään kehittämällä kustannustehokas menetelmä sulfidien hapettumisen ja siitä seuraavan haponmuodostuksen pysäyttämiseksi (stasis [kreikkaa], pysähdys) tai ainakin hidastamiseksi sulfidipitoisten maiden ja ruoppausmassojen välivarastoinnissa ja loppusijoittamisessa sekä kaivantojen pohjilla ja seinämissä. Hanke kuuluu Euroopan aluekehitysrahaston Botnia-Atlantica-ohjelmaan kansallisten vastinrahoittajien ollessa Pohjanmaan liitto ja Region Västerbotten.

Vaasassa tehdään laboratoriokokeita, joissa 8 kg suuruisia sulfidipitoisia ruoppausmassoja käsitellään kalsiumkarbonaatilla ja turpeella viidellä eri tavalla noudattaen suomalaisia ja ruotsalaisia annosteluohjeita. Vertailuissa käytetään tavallisen maatalouskalkin lisäksi erittäin hienojakoista kalsiumkarbonaattia, jota voidaan myös injektoida maamassoihin tai levittää maamassojen pintaan suspensiona. Yhdessä käsittelyssä kalsiumkarbonaatin ohella lisätään turvetta, joka sitoo metalleja, toimii antioksidanttina sekä energian ja hiilen lähteenä sulfaattia pelkistäville bakteereille. Määräajoin toteutettavalla näytteenotolla seurataan parin vuoden ajan hapettumista, happamoitumista ja metallien vapautumista. Vaasassa toteutetaan myös kenttäkokeet, jotka muistuttavat laboratoriokokeita, mutta tehdään ulkona noin kymmenkertaisilla Laihianjoesta ruopatuilla näytemäärillä. Koejakson alussa, lopussa ja puolivälissä ruoppausmassat analysoidaan myös geokemiallisin ja mikrobiologisin menetelmin.

Luulajan teknillisessä yliopistossa tutkitaan vastaavilla menetelmillä kaivuumassoja laboratorio- ja kenttäkokein kiinnittäen sulfidien hapettumisen estämisen lisäksi huomiota massojen geoteknisten ominaisuuksien parantamiseen ja niiden uudelleenkäyttöön maa­raken­tamisessa.

Ruotsalaisten säädösten mukaan sulfidipitoiset kaivuumassat pitää loppusijoittaa 24 tunnin kuluessa, mistä aiheutuu pientenkin määrien tapauksessa huomattavia kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Projektissa kehitetään menetelmiä kaivettujen sulfidimaiden välivarastointiin, joka mahdollistaisi kustannustehokkaamman kuljetuksen ja loppusijoittamisen. Infrarakennuskohteissa sulfidimaat korvataan tavallisimmin soralla tai muulla hyvän kantavuuden omaavalla materiaalilla, jolla on myös hyvä vedenjohtavuus. Projektissa selvitetään miten sulfidimaille rakennettujen kohteiden valumavedet nykyään käsitellään Suomessa ja Ruotsissa sekä voidaanko kaivantojen pohjat ja seinämät käsitellä siten, ettei happamia valumavesiä muodostu.

 

Lisätietoja

HOME

https://www.botnia-atlantica.eu/hyvaksytyt-hankkeet/hankerekisteri/stasis-en-hallbar-behandling-av-kustnara-deponerad-sulfidjord-

Uutiset
Kommentointi on suljettu