Kipsi puolitti käsiteltyjen peltojen fosforihuuhtouman Vantaanjoella

joulu 02, 2020

Peltojen kipsikäsittely osoitti tehonsa ravinnekuormituksen vähentäjänä John Nurmisen Säätiön johtamassa Vantaanjoen kipsihankkeessa. Säätiö vetoaa päättäjiin, jotta toimenpidettä voitaisiin toteuttaa julkisella rahoituksella myös Vesiensuojelun tehostamisohjelman päätyttyä.

Vantaanjoen kipsihanke toteutettiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutena, jossa John Nurmisen Säätiön tukijat ja hankepartnerit rahoittivat runsaat 70 % ja ympäristöministeriö vajaat 30 % hankkeesta.

”Peltojen kipsikäsittelyn tehokkuus vesiensuojelussa vakuutti meidät jo vuonna 2014, ja olemme sen jälkeen tehneet määrätietoisesti työtä kipsikäsittelyn saamiseksi suomalaisen vesiensuojelun keinovalikoimaan. Kipsikäsittelyn skaalaaminen Vantaanjoen mittakaavaan ei olisi ollut mahdollista ilman säätiön yksityisten tukijoiden merkittävää panosta, ympäristöministeriön mukaantuloa ja asiantuntevia hankepartnereita”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Vuosina 2018–2020 toteutettu Vantaanjoen kipsihanke ylitti tavoitteensa: hankkeessa käsiteltiin yli 3600 hehtaaria eli noin 10 % Vantaanjoen valuma-alueen peltopinta-alasta. Fosforihuuhtouma kipsikäsitellyiltä pelloilta puolittui, mikä vähentää sekä Vantaanjoen että Suomenlahden rannikkovesien rehevöitymistä. Kuten aiemmissa kokeiluissakin, kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi. Tulokset vahvistavat, että peltojen kipsikäsittelyn avulla voidaan merkittävästi leikata maatalouden ravinnekuormitusta. Siksi sen pitäisi olla avainasemassa Suomen vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kipsikäsittelyllä hyviä tuloksia ravinnehuuhtouman vähentämisessä

Vantaanjoen kipsihankkeessa toteutettu peltojen kipsikäsittely puolitti fosforihuuhtouman käsitellyiltä peltolohkoilta. Toimenpiteessä kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille. Kaiken kaikkiaan 3 615 peltohehtaarin käsittelyn arvioidaan vähentävän Vantaanjoen valuma-alueelta tulevaa fosforihuuhtoumaa 8 500–10 500 kg vuosina 2018–2025. Kipsi ei vaikeuta kasvien fosforin saantia eikä vaikuta epäedullisesti satoihin.

”Kipsin vaikutukset näkyivät konkreettisesti seuranta-alueen veden kirkastumisena. Kaikkien kipsikäsittelyyn soveltuvien Vantaanjoen valuma-alueen peltojen fosforikuorman vähennyspotentiaali vastaa vuositasolla yli viidennestä ihmistoiminnasta syntyvästä kuormituksesta. Kipsikäsittely sopisi monille rannikkoalueiden pelloille, kun taas järvien valuma-alueilla sitä ei pidä käyttää”, kertoo tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä.

Kipsikäsittelyyn osallistui 73 tilaa, kaksi kaupunkia sekä yksi oppilaitos. Vaikutuksia valumavesien laatuun seurattiin Lepsämänjoen mittausasemalla, jonka yläpuolisista pelloista käsiteltiin kipsillä noin 40 % (330 hehtaaria). Fosforikuorman muutos koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella.

Uutiset
Kommentointi on suljettu