Lah­joi­tus­va­ro­ja pel­to­jen kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vaih­don mit­taus­a­se­maan Viik­kiin

loka 13, 2020
Maa- ja vesitekniikan tuki ry on päättänyt tehdä huomattavan lahjoituksen Helsingin yliopistolle. 750 000 € lahjoitus on osoitettu maatalous-metsätieteiden koulutusalalle.

– Yhdistyksemme haluaa panostaa maaperän tutkimukseen ja suojeluun taistelussa ilmastonmuutosta, maan köyhtymistä ja vesien rehevöitymistä vastaan, kertoo toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Tämä on erittäin ajankohtainen teema globaalistikin ja sopii hyvin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan suunnitelmiin. Yliopisto aikoo käyttää lahjoituksen peltomaan hiilen sitoutumista ja kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaavan, kansainvälisestikin ainutlaatuisen aseman perustamiseen.

Lahjoitus on yksi Maa– ja vesitekniikan tuki ry:n (MVTT) historian suurimpia yksittäisiä lahjoituksia. Yhdistys on tukenut Helsingin yliopiston toimintaa jo aiemminkin ja on alansa merkittävin tukija Suomessa.

– Maatalouden vesiasiat ovat olleet toimintamme alku ja osa sen ydintä ja ovat sitä edelleen, toteaa Maasilta.

Huip­pu­luo­kan tut­ki­mus­lait­teis­toa Viik­kiin

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan nostamalla maaperän hiilivarastoa 0,4 % vuodessa voidaan kumota ilmakehässä havaittu CO2 nousu. Pelto- ja laidunmailla on valtava potentiaali sitoa hiiltä ilmakehästä ja hillitä ilmastonmuutosta, mutta hiilensidonnan mekanismeista tarvitaan tieteellistä tutkimusta. Sekä MVTT että maatalous-metsätieteellinen tiedekunta kokevat tärkeäksi panostaa alan tutkimuksen edistämiseen, ja Helsingin yliopisto aikoo käyttää lahjoituksen peltojen kasvihuonekaasujen vaihdon mittausaseman perustamiseen.

Tätä Viikin pelloille perustettavaa SMEAR-Agri -mittausasemaa ovat tukeneet rahoituksellaan myös Weisell-säätiö ja Suomen Akatemia. Asemaan otetaan mallia Hyytiälässä jo lähes 30 vuotta toimineen SMEAR II -lippulaiva-aseman toiminnasta.

Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja myös vilja, sitoo hiiltä ja miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon.

Apulaisprofessori Mari Pihlatie iloitsee lahjoituksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

– Perustettavalla huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saamme selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.

Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia.

– Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet jäävät usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sekä ilman että vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.

Il­mas­ton­muu­tok­sen ym­mär­tä­mi­nen vaa­tii pe­rus­tut­ki­mus­ta

Helsingin yliopiston kansleri, fysiikan professori Kaarle Hämeri näkee aseman perustamisen erittäin tärkeänä juuri hiilen kierron perusteiden tutkimukselle.

– Ilmastonmuutoksen kunnollinen ymmärtäminen vaatii ainevirtojen ja varastojen, eli tässä tapauksessa hiilen kierron ymmärtämistä. Peltoympäristö on globaalisti hyvin merkittävä ympäristö, jossa hiilensidontaa voidaan lisätä merkittävästi. Hiilensidontaa voidaan parantaa, mutta se pitää varmistaa kvantitatiivisesti mittauksiin perustuen, Hämeri toteaa.

Kansleri jatkaa:

– On juhlava ja hieno hetki yliopistolle saada tällainen lahjoitus ja saada se sellaiseen käyttöön, jolla on iso yhteiskunnallinen vaikutus. Tämä on sellainen perustehtävä, jota yliopistolla halutaan tehdä.

Uutiset
Kommentointi on suljettu