Vesihuollon investointien vuotuinen kokonaistarve on parin seuraavan vuosikymmenen aikana jopa kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2040 mennessä vesihuollon maksut tulisi lähes jopa puolitoistakertaistaa. Asiakkailta kerättävillä nykyistä korkeammilla vesimaksuilla vastataan erityisesti rapautuvan maanalaisen vesijohto- ja viemäriverkoston uudistamistarpeeseen.
Pienissä vesihuoltolaitoksissa on suuremmat maksujen korotuspaineet kuin suurissa ja keskisuurissa laitoksissa. Tämä johtuu siitä, että pienissä laitoksissa on asukasta kohden yleensä valtava määrä verkostoa, joka on rakennettu alun perin suurelta osin liittymismaksuista saatavien tulojen ja mahdollisesti julkisen tuen avulla.
Suurimman paineen kasvaville investoinneille aiheuttaa vesihuoltoverkostojen saneeraus. Tulevina vuosina uusimisikään tulevien verkostojen lisäksi useimmille laitoksille on jo ehtinyt kertyä mittavaa korjausvelkaa. Verkostojen ohella vesihuollon laitosrakenteet ja prosessit kaipaavat kipeästi uudistamista. Uudet kiristyvät vaatimukset ja toiminnan tehostamistarpeet aiheuttavat myös kasvavia investointipaineita.
Lisääntyvien kustannusten kattamiseksi keskeisin keino on asiakkailta vesihuoltopalvelusta kerättävien maksujen korottaminen. Saneerauksista ja muista investoinneista sekä operatiivisista kustannuksista johtuvaa maksujen nousua voitaisiin kuitenkin hillitä alan rakenteellisilla uudistuksilla. Parhaillaan onkin valmisteilla Kansallinen vesihuoltouudistus alan keskeisten toimijatahojen yhteistyönä.
Uudistusohjelman työkalupakkiin sisältyy lainsäädännön uudistamista, osaamisen ja tutkimuksen edistämistä, teknologioiden ja toimintatapojen uudistamista ja vesihuoltolaitoskentän rakenteellista uudistamista mm. organisointia ja yhteistyötä kehittämällä. Vesihuoltolaitosten toimialajärjestö Vesilaitosyhdistys on sitoutunut Kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan Vesilaitosyhdistyksen tuoreen strategian tahtotila, tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin linjassa alan yhteisen uudistumisohjelman kanssa. Investointitarveselvityksen tulokset ja johtopäätökset osoittavat selvästi, että aikaisempaa rohkeampia ja pitkäjänteisempiä linjauksia ja toimenpiteitä tarvitaan vesihuollon hyvän tilan turvaamiseksi tulevina vuosikymmeninä.
Yhdistämällä vesihuoltolaitoksia alueellisiksi kokonaisuuksiksi investointien rahoitus jakaantuisi ajallisesti tasaisemmin ja laajemmalle joukolle veden käyttäjiä. Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahalan mukaan alueellinen vesihuoltolaitos mahdollistaisi ammattimaisen omaisuudenhallinnan, jossa käytännössä tiiviisti rakennetun keskustaajaman asukkaat rahoittaisivat vesimaksujen kautta ympäryskuntien vesihuollon saneerauksia: ”Selvitys osoittaa, että nykymenolla pienet ja keskisuuret vesihuoltolaitokset ovat pahassa pulassa, kun niiden verkostot alkavat tulla käyttöikänsä päähän. Alueellinen vesihuoltolaitos ei ole tähän mennessä ollut suosittu ratkaisu sen paremmin keskustaajaman kuin ympäryskuntien näkökulmasta. Viimeistään nyt olisi aika havahtua siihen, ettei erityisesti pienen vesihuoltolaitoksen ole pitkässä juoksussa mahdollista ylläpitää nykyistä vesihuollon toimintavarmuutta ilman merkittäviä maksujen korotuksia”. Suomessa näitä pieniä vesihuoltolaitoksia ja vesihuollon toimijoita on noin 900-1500 eri laskentatavasta riippuen.
Tästä linkistä voit ladata pdf-julkaisun https://www.vvy.fi/ohjeet-ja-julkaisut/hallinto-ja-talous/vesihuollon-investointitarpeet-vuoteen-2040/