Raportti: Edelläkävijyys vesiviisaassa kiertotaloudessa edellyttää ohjauskeinojen rohkeampaa käyttöä

helmi 27, 2020

Suomi tavoittelee edelläkävijän ja mallimaan asemaa kiertotaloudessa. Vesiosaamisen ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseen ja vientiin kohdistuu suuria odotuksia. Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin ohjauskeinoja ja rahoitusmalleja, joilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin edistää Suomessa.

Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisuilla tarkoitetaan toimenpiteitä ja teknologioita, joilla 1) vettä käytetään entistä tehokkaammin alkutuotannossa, teollisuudessa, palveluissa ja kotitalouksissa, 2) vähennetään veden hukkaa, 3) otetaan talteen jätevesien sisältämiä aineita ja energiaa ja/tai 4) lisätään uusioveden valmistusta ja käyttöä eli tarkkaan puhdistetun jäteveden hyödyntämistä uudelleen.

Nykytila-arvion ja kansainvälisen vertailun perusteella ohjauskeinoja tulisi käyttää nykyistä rohkeammin, jotta Suomi voisi tavoitella vesiviisaan bio- ja kiertotalouden edelläkävijyyttä sekä vauhdittaa vesiosaamista ja siihen perustuvan liiketoiminnan kasvua. Ohjauskeinojen käyttöönotolla tuettaisiin myös kotimaisen toimintaympäristön muutosta sellaiseksi, joka tukee vesipihien, aineiden ja energian talteenottoa mahdollistavien innovaatioiden kehittämistä. Juuri näille ratkaisuille on kysyntää maailmalla – hyvälaatuisen puhtaan makean veden riittämättömyys on ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ohella maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkittävimpien riskien joukossa.

Konkreettisina, jatkovalmistelua ansaitsevina toimenpiteinä ehdotetaan verotuksen osalta kierrätystä tukevia veroja eli alennettuja arvonlisäverokantoja jätevesistä talteenotetuille aineille, kuten ravinteille. Myös vedenottoon tai jätevesiin kohdistettuja veroja tulisi tarkastella yksityiskohtaisemmin. Näiden taloudellisten ohjauskeinojen rinnalle ehdotetaan vapaaehtoista vesitehokkuusohjelmaa, joka vastaisi jo käytössä olevia materiaali- ja energiatehokkuusohjelmia.

Hankkeessa selvitettiin myös sijoittajin näkemyksiä rahoitusinstrumentteihin, joilla rahoitetaan ympäristönsuojeluun ja etenkin veteen liittyviä hankkeita. Rahoitusalan kiinnostus näihin sijoituskohteisiin on edelleen kasvussa. Jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan, tulisi rahoitusinstrumenttien muotoja ja tarjontaa kehittää Suomessa kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen.

KIERRE-hanke ja julkaistu ”Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet” –raportti ovat toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen, Pellervon taloustutkimus PTT:n, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, OTT Kalle Määtän ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 16.1.2020.

Uutiset
Kommentointi on suljettu