Millainen riski suolistoperäisistä taudinaiheuttajista koituu vesistöjen käyttäjille?

tammi 23, 2020

Uusilla geenitekniikkaan perustuvilla menetelmillä voidaan entistä tarkemmin kartoittaa, mistä päästölähteistä suolistoperäiset taudinaiheuttajat ovat peräisin ja millaisen riskin ne aiheuttavat vesistöjen käyttäjille.

Olennainen osa tutkimusta on selvittää, kuinka vesistöjen käyttäjiin kohdistuvaa vesivälitteistä infektioriskiä vähennetään.

– Ratkaisuksi kokeillaan muun muassa biohiilen, UV-säteilyä hyödyntävän ledvalotekniikan ja kosteikkojen käyttöä, kertoo projektikoordinattori Josefiina Ruponen Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.

– Jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla kosteikoilla ja UV-tekniikalla voidaan estää bakteerien ja virusten kulkeutumista vesistöihin. Taudinaiheuttajia tuhoavaa UV-tekniikkaa voidaan käyttää myös vihannespuutarhojen kasteluveden hygienian varmistamiseen. Hankkeessa testataan myös biohiiltä sisältävän suodatuskentän tehokkuutta hevoslaitumelta valuvien vesien sisältämien suolistomikrobien poistoon, Ruponen kertoo.

Suomessa riski sairastua suolistoinfektioon veden hyöty- ja virkistyskäytön seurauksena on suhteellisen pieni. Saastuneen talousveden välityksellä leviäviä vesiepidemioita havaitaan Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuosittain. Haitallisten bakteerien ja virusten leviämisestä, säilyvyydestä ja alkuperästä sekä niihin vaikuttavista ympäristöolosuhteista tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa.

Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia päätyy vesiympäristöön jätevedenpuhdistamoilta tehokkaista poistomenetelmistä huolimatta. Etenkin poikkeustilanteet, kuten rankkasateet tai putkivuodot lisäävät päästöriskiä. Myös asutusten sade- ja sulamisvedet ovat mahdollinen päästölähde, sillä ne sisältävät usein koirien ja lintujen jätöksiä. Bakteereita ja viruksia kulkeutuu vesistöihin lisäksi eläintilojen lannanlevityksen sekä laidunten ja jaloittelutarhojen valumavesien mukana.

”Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi” -hanke selvittää haitallisten bakteerien ja virusten päästölähteitä ja kulkeutumista Kanta-Hämeen alueella. Hankkeessa kartoitetaan talous-, uima- ja kasteluvesien saastumisriskejä sekä etsitään keinoja riskien hallintaan. Hämeen liiton rahoittama hanke pohjautuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukeen. Päätoteuttajana hankkeessa on Helsingin yliopiston Lammin biologisen asema. Mukana ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hanke ajoittuu välille 1.8.2019-31.5.2021.

Uutiset
Kommentointi on suljettu