ROTI 2019 -raportti julkaistiin

maalis 27, 2019

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin erityisteema on kaupungistuminen. Se sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja – kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ympäristön sektorilla maailmankartalle. Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselletiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.   Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on myös merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.

Rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Sen sijaan rakennetun ympäristön laiminlyönti maksaa jopa 5,7 miljardia euroa sisältäen menetetyn työajan, kilpailukyvyn ja liiketoimintamahdollisuudet vesivuotojen, energianhukan ja pidentyneiden kuljetusaikojen lisäksi. Toimivasta infrasta ovat riippuvaisia myös 60 miljardin euron tavaravienti ja 30 miljardin palveluvienti.

Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme, ja kaupungeissa siitä syntyy yli 80 prosenttia.

Ala työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 prosenttia kaikista työllisistä. Kaupunkiväestön osuuden ja taloudellisen kehityksen välillä on karkea yhteys. Kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3–8 prosenttia. Samoin tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia.

Yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa. Tämän lisäksi kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ympäristöllä on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Suomi rakennetun ympäristön maailmankartalla

ROTIssa tarkasteltiin myös Suomen asemaa kansainvälisessä rakennetun ympäristön kentässä.

RAKENNUKSET

  • Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä. Luku on EU:n jäsenmaista paras. Siitä huolimatta korjausvaje on erittäin suuri. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9 400 miljoonaa euroa 2025 mennessä.
  • Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa, kun EU:n keskiarvo on 2,35 prosenttia.

LIIKENNEVERKOT

  • Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoituksen pitäisi olla 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme vuosittain, jotta yltäisimme Ruotsin tasolle investoinneissa. Nyt se on  1,45 miljardia euroa.
  • Suomi investoi yksityisteihin 17 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun Ruotsi investoi vuonna 2017 noin 130 miljoonaa euroa.
  • Ruotsilla on lisäksi pitkäjänteinen väylien kehittämisen ja ylläpidon suunnitelma, joka saa 60 miljardin euron rahoituksen vuosille 2018–2029.

YHDYSKUNTATEKNIIKKA

  • Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Laaturiski on 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Samanaikaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraustarve on merkittävä; viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja  vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.
  • Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Myös älymittareiden määrä ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

KOULUTUS JA KEHITYS

  • Tutkimus- ja kehittämismenojen reaalinen kehitys on Suomessa 2000-luvun alun tasolla. Vuonna 2018 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia, kun määrä oli esimerkiksi Ruotsissa 3,3 prosenttia, Tanskassa 3,1 prosenttia ja Saksassa 3 prosenttia.

DIGITAALISET RATKAISUT

  • Suomi investoi digitaalisuuden edistämiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla vuosittain 2 miljoonaa euroa, Ruotsi 3,3 miljoonaa euroa ja Saksa 7,5 miljoonaa euroa.
  • Suomi on Euroopan 3. paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna. Lisäksi kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Euroopan suurin.

ARKKITEHTUUTRI, SUUNNITTELU, MUOTOILU JA TAIDE

  • 78 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elinympäristöönsä (5. paras sijoitus Euroopassa) ja 83 prosenttia on tyytyväisiä viher- ja virkistysalueisiin (4. paras sijoitus Euroopassa).

LISÄTIETOJA:
ROTI 2019 -hankejohtaja Miimu Airaksinen, 040 770 4832, miimu.airaksinen@ril.fi
ROTI 2019 -viestintävastaava Henriikka Hellström, 040 554 8857, henriikka.hellstrom@ril.fi

Raportti löytyy osoitteesta: www.roti.fi

Uutiset
Kommentointi on suljettu