Ympäristön tilan pitkäaikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyvä eLTER-infrastruktuuri on hyväksytty ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien päivitetylle tiekartalle 2018. Hyväksyminen osoittaa, että Euroopan unioni pitää ympäristön tilan järjestelmällistä seuraamista muuttuvissa olosuhteissa tärkeänä. Oulun yliopistosta eLTER:iin kuuluu Oulangan tutkimusasema.
Maailmanlaajuiset uhat kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja biodiversiteettikato heikentävät ympäristön tilaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita eri puolilla Eurooppaa. eLTER, Integrated European Long-Term Ecosystem, Critical Zone & Socio-Ecological Research Infrastructure, pyrkii tuottamaan harmonisoituja havaintoja ympäristön tilasta ja sen muutoksista pysyvillä koealoilla kattavasti koko Euroopassa.
Korkeatasoista tutkimusta tukevat eLTER:in menetelmät kattavat ekosysteemien bioottisen, abioottisen sekä sosioekologisen ulottuvuuden ja vuorovaikutukset niiden välillä. Tavoitteena on tuottaa keskitetysti tietoa ja jalostaa tiedosta palveluja eri käyttäjäryhmille, tutkijoiden lisäksi myös päätöksentekijöille, viranomaisille, koulutukseen ja paikallisille asukkaille.
eLTER-infrastruktuuria kehitetään Saksan Helmholtz Centre for Environmental Research´in (UFZ) johdolla. Prosessiin on poliittisesti sitoutunut 17 maata, ja 161 organisaatiota 27 maasta on antanut sille tieteellisen tukensa.
Helsingin yliopisto on osallistunut eLTER:n rakentamiseen ja johtaa Suomen kansallista FinLTSER-verkostoa. Keskeiset ekosysteemitutkimusta tekevät organisaatiot, Helsingin yliopiston lisäksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC, ovat taloudellisesti ja tieteellisesti sitoutuneet eLTER:n toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on poliittisesti sitoutunut tukemaan eLTER-infrastruktuuria ja sen kehitystä kansallisella tasolla.
Oulangan pitkäaikaisaineistot pääsylippuna verkostoon
Oulun yliopisto liittyi eLTER:iin keväällä 2017 ja on sitoutunut toimintaan vähintään viiden vuoden ajaksi. ”Pääsimme mukaan tähän eurooppalaiseen huippuluokan tutkimusinfrastruktuuriin Oulangan tutkimusasemalla kerättyjen ympäristöseurannan pitkäaikaisaineistojen takia. Myös sitoutuminen niiden keräämiseen jatkossakin edesauttoi liittymistä”, sanoo tutkimusaseman johtaja, erikoistutkija Riku Paavola.
Useimpien Oulangan tutkimusasemalla Kuusamossa kerättyjen seurantasarjojen pituus on monia vuosikymmeniä. Fysikaalis-kemiallisten mittaussarjojen kohteina ovat muun muassa useiden kymmenien lampien, purojen, jokien ja lähteiden vesien kemialliset ominaisuudet, lumen ja roudan paksuus ja Oulankajoen jääpeite. Biologisia havaintosarjoja kerätään esimerkiksi latvapurojen kala- ja pohjaeläinyhteisöistä ja piennisäkkäistä.
”Parhaillaan rakennamme uusia koeasetelmia ja -järjestelmiä, jotka tuovat seurannan rinnalle kokeelliset menetelmät. Niitä käyttämään tulevat tutkijat hyötyvät kuitenkin merkittävästi jo olemassa olevista pitkäaikaisaineistoista”, kertoo Paavola.
Seuraavassa vaiheessa eLTER hakee EU-komissiolta rahoitusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää asemaverkostosta yhtenäinen tutkimusinfrastruktuuri keskuspalveluineen ja sille hallinto- ja rahoitusmalli. Samanaikaisesti kehitetään eLTER:n tieteellistä puolta.
Suomessa eLTER-infrastruktuurin rakentamista edistävät INAR Ecosystems ja FinLTSER. Kansallisten tutkimusasemien päivittäminen ja ylläpitäminen eLTER-tasolla on pääosin organisaatioiden oman rahoituksen varassa. EU-rahoitusta käytetään kansainvälisen tason suunnitteluun, keskuspalveluiden rakentamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen eLTER-asemilla.
Uusi ESFRI, European Strategy Forum on Research Infrastructures -tiekartta julkaistiin 11.9. 2018. Tiekartalle, joka keskittyy laaja-alaisiin tutkimusinfrastruktuureihin, hyväksyttiin eLTER:n lisäksi viisi uutta tutkimusinfrastruktuurihanketta. Yhteensä ESFRI-tiekartalle on päässyt vuodesta 2002 lähtien 49 infrastruktuuria.