Vesitalous-lehti onnittelee 100-vuotiasta Suomea

joulu 05, 2017

Vesitalous-lehti on taittanut yhteistä matkaa jo lähes kuudenkymmenen vuoden ajan rinnan itsenäisen Suomen kanssa. Lehti on kertonut vesialaa kiinnostavia asioita suomen kielellä.  Kirjoittajat ovat olleet lähes poikkeuksetta suomalaisia vesialan huippuammattilaisia.

Sotien jälkeen Suomi tarvitsi runsaasti uutta viljelysmaata. Peltojen peruskuivatus yhdessä lisääntyvän salaojituksen kanssa olivat vastaus tähän haasteeseen. Useat ensimmäisten vuosikymmenien jutut käsittelivät näitä aiheita. Paljon käsiteltiin myös vesistöjen säännöstelyä lähinnä maatalouden ja voimantuotannon tarpeisiin.

Vesiensuojelun tärkeys alettiin ymmärtää kotimaamme järvien, jokien ja merenlahtien säilyttämiseksi elinkelpoisina. Viimeisen tiedon levittämisessä tästä aiheesta lehtemme on tehnyt uraa uurtavaa työtä. Jo ensimmäisessä numerossa vuodelta 1960 on useampi vesiensuojelu aiheinen juttu.

Maaseudun ja kasvavien kaupunkien vesihuoltoasioilla on ollut tärkeä rooli lehdessämme aina. Puhtaan juomaveden saatavuus ja jäteveden ravinteiden poisto ovat olleet keskeisiä aiheita läpi lehden historian. Samoin teollisuuden jätevesien puhdistuksesta on jaettu laajalti tietoa.

Vesiasioita on käsitelty läpi vuosikymmenien myös globaalista näkökulmasta. Vesikysymykset kaikilla mantereilla, mutta erityisesti kehitysmaissa; Afrikassa ja Aasiassa ovat nousseet usein esille, samoin Lähi-idän vesiongelmat.

Maa- ja metsätalouden ravinnehuuhtoutumat ovat olleet yksi vaikeimmin ratkaistavista vesiensuojelun asioista Suomessa. Aihe on saanut paljon palstatilaa, eikä lopullista ratkaisua ongelmaan ole vieläkään näkyvissä.

Kaupunkien hulevesiongelma vaatii laaja-alaista vesitalouden osaamista ja se on yhdistänyt eri alojen ihmisiä ratkaisujen löytämiseksi. Aihe on saanut jo useamman teemanumeron viime vuosina. Lisääntyvää kiinnostusta ovat viime vuosina saaneet myös erilaiset mikropollutantit; kuluttajakemikaalit, lääkeaineet, mikromuovit ym.

Tänä päivänä kirjoitetaan paljon ilmastonmuutoksesta ja hydrologisten ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. Maapallon lämpeneminen sinänsä on jo iso ongelma. Katastrofi saattaa syntyä siitä, mitä vaikutuksia sillä on hydrologiaan. Missä olomuodossa vesi on maapallolla ja missä sataa missä ei? Kaikki kulminoituu siis veteen. Tämänkin ongelman ymmärtämiseen tarvitaan vesialan ammattilaisia.

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle ja sen vesialan huippuosaajille!

Timo Maasilta, Päätoimittaja

Uutiset
Kommentointi on suljettu