Haitallisten aineiden pitoisuustasoja selvitetty pohjoisella Perämerellä

joulu 11, 2015

Ruotsi ja Suomi jakavat yhteisen vastuun vesialueesta, joka sijaitsee kansainvälisellä Tornionjoen vesienhoitoalueella pohjoisella Perämerellä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on päästä yksimielisyyteen ympäristön tilan arvioinnista. Erot luokittelujärjestelmissä Ruotsin ja Suomen välillä sekä aineiston puute ovat aiemmin johtaneet erilaiseen arviointiin alueen sisällä.

Keväällä käynnistettiin 2012 hanke ”Haitallisten aineiden merkitys Pohjoisen Perämeren rannikkovesien kemialliseen tilaan”, jossa kartoitettiin ympäristölle haitallisia aineita Tornion ja Haaparannan edustan rannikkoalueella. Projektin aikana kerättiin ja analysoitiin kala- ja sedimenttinäytteitä hankealueelta, jotta saatiin taustatietoa kemiallisen tilan luokittelua ja vesienhoidon toimenpiteitä varten.

Hanke on ollut hyödyllinen, ja yhteinen arviointi alueen tilasta on voitu tehdä monien aineiden osalta. Ruotsilla ja Suomella on kuitenkin edelleen erilainen näkemys kemiallisen tilan luokittelusta, mikä on johtanut erilaiseen luokitteluun Perämeren alueella. Ruotsin puolen rannikkovedet on luokiteltu ”Hyvää huonompaan” kemialliseen tilaan, kun taas Suomen puolella rannikkovedet on luokiteltu ”Hyvään” kemialliseen tilaan.

Pääasiassa erot luokittelussa johtuvat eroista elohopean ja pentabrominoitujen difenylieettereiden (PBDE) -pitoisuustasojen arvioinneissa. Ruotsissa ei käytetä kalaston (ahven) elohopean osalta taustapitoisuutta, minkä vuoksi Vesipuitedirektiivin kemiallisen tilan luokittelun raja-arvo elohopealle on Ruotsissa paljon alhaisempi kuin Suomessa. Tämä johtaa erilaiseen luokitteluun. Korkeampia elohopeapitoisuuksia ahvenista mitattiin Simon ja Tornion edustoilta, millä alueilla näytekalat olivat myös suurempia. Kaloista mitatut elohopeapitoisuudet ovat kuitenkin pienempiä kuin Euroopan Unionin (EU) määräykset ravintona käytettävälle kalalle. Ruotsi on myös ottanut jo käyttöön uuden haitallisia aineita koskevan direktiivin (Direktiivi 2013/39/EU) mukaiset vanhojen aineiden päivitetyt raja-arvot, mikä johtaa erilaiseen luokitteluun PBDE:n osalta Suomessa ja Ruotsissa.

Koska erot luokittelussa johtuvat eroista direktiivin tulkinnassa kansallisella tasolla, niin kemiallisen tilan luokittelua ei voida tällä hetkellä sovittaa yhteen alueellisella tasolla. Yhtenäistäminen voidaan tehdä seuraavan kemiallisen tilan luokittelun yhteydessä vuonna 2018, kun uutta prioriteettiainedirektiiviä tulee soveltaa, mikäli Suomi ja Ruotsi sopivat kansallisella tasolla yhteisistä suuntaviivoista.

 

Uutiset
Kommentointi on suljettu