Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa sekä nahkiaisia. Parantuneista saalismääristä huolimatta Kymijoen vaelluskalakannat ovat vielä suurelta osin istutusten varassa. Istutuksilla saadaan aikaan merivaelluksen tekeviä lohia, meritaimenia ja vaellussiikoja, joiden elinkierto on kuitenkin lähes täysin istutustoiminnan jatkuvuuden varassa.
Pelkkä istutuksiin perustuva kalakantojen hoito ei ole pitkällä aikavälillä järkevää, vaan myös huomattavaa luontaista lisääntymistä tarvitaan.
Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen parantaminen nykyistä suuremmassa määrin tulee olla keskeisenä tavoitteena Kymijoen kalataloutta kehitettäessä. Kymijoessa piileekin valtava kalataloudellinen potentiaali. Joen alajuoksulta on kartoitettu yhteensä noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita, jotka ovat vain 1–2 voimalaitoksen takana. Suuri osa Kymijoen poikastuotantoalueista on ihmisen toiminnan heikentämää. Joella on toteutettu tulvasuojelu-, voimalaitos ja uittoperkauksia useaan otteeseen, minkä seurauksena useista koskista on tullut rännimäisiä ja poikastuotantoon huonosti sopivia. Tästä huolimatta Kymijoella on jo nyt merkittävää lohen luonnonpoikastuotantoa. Vuonna 2007 Kymijoesta lähti 44 000 lohen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Tutkimusten mukaan joki pystyisi nykytilassa tuottamaan 50 000 luonnonpoikasta ja koskien kunnostustoimien jälkeen maksimituotanto olisi noin 150 000–200 000 vaelluspoikasta.
Rakennetussa joessa padot ja voimalaitokset ovat yleensä suurin este luonnonlisääntymiselle. Nyt kuitenkin vuoden 2015 aikana on Korkeakoskelle valmistumassa kalaporras. Lisäksi Koivukosken kalaportaat ovat viime vuosina toimineet vähintäänkin kohtuullisesti, joten on syytä olettaa, että tulevina vuosina kalojen määrä patojen yläpuolisilla koskilla tulee nousemaan.
Toinen iso ongelma joessa on kaloille sopivien kutusoraikoiden puute. Perkausten myötä on sora hävinnyt koskien niskoilta. Jo nyt on ollut havaintoja, että kalat ovat joutuneet kutemaan paikkoihin, jossa mädin kehittymiselle on huonot edellytykset. Tämän takia kutusoraikoiden määrää tulee kasvattaa koskialueilla, varsinkin nyt kun kalojen vaellus yläosan kutualueille on varmistumassa.
Nyt käynnistyneessä Ilmasilta-hankkeessa rakennetaan Kymijoella vaelluskaloille, pääasiassa lohelle, soveltuvia kutualueita. Kutu- ja poikastuotantoalueiden määrä on kartoitettu 2000-luvulla koko Kymijoen alaosalta, joten puutteet ja järkevät kunnostuskohteet ovat hyvin tiedossa. Koska kutualueita luodaan Kymijoen alimpien patojen yläpuolisille koskialueille, hanke parantaa huomattavasti vuonna 2015 rakennettavasta Korkeakosken kalaportaasta saatavaa hyötyä. Suunnitellun mukaisella soramäärällä voidaan toteuttaa arviolta 3 000–4 000 m² uutta kutualuetta. Hanke on linjassa Itämeren monivuotisen lohen hoitosuunnitelman ja kalatiestrategian kanssa.
Soraistukseen käytetään helikopteria, koska menetelmä on todettu toimivaksi mm. Ala-Koitajoella Pohjois-Karjalassa. Kymijoella on paljon koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen perinteisin kunnostusmenetelmin on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Sopivia teitä ei ole ja joki on koskialueiden kohdalla 150 – 350 metriä leveä. Helikopterimenetelmä soveltuu erinomaisesti leveän, syvän ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Helikopterikunnostuksen etuja verrattuna perinteiseen kaivinkoneella tehtävään soraistukseen ovat mm. toteutuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, maastolle ja mm. direktiivilajeille aiheutuvat vähäiset vahingot sekä työturvallisuus.
ELY-keskuksen kalatalouspalvelut on myöntänyt Ilmasilta- hankkeelle 310 500 euroa Kymijoen lohikaloille sopivien kutupaikkojen tekoon. Hanketuki maksetaan elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta. Hankkeen omarahoituksesta (34 500 €) ja toteutuksesta vastaa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.1.–30.9.2015. Kunnostusalueen vesienomistajat: osakaskunnat, Kolsin vesivoimatuotanto Oy ja Ahvionkoski Oy ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti ja antaneet luvat kunnostustoimille. Lisäksi melojia on kuultu. Kunnostus toteutetaan alkukesän aikana.