Euroopan rikki- ja typpipäästöjen happamoittamat järvet ja joet ovat toipuneet happamoitumisesta ennusteiden mukaisesti. Mittaustulosten ja mallinnukseen perustuvien ennusteiden vertaaminen osoittaa, että mallinnuksella voidaan luotettavasti arvioida kaukaa kulkeutuvien ilmansaasteiden pitkäaikaisvaikutuksia vesikemiallisiin muutoksiin.
Tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta on ollut mukana selvittämässä, kuinka hyvin ennusteet rikin ja typen päästövähennysten vaikutuksista vastaavat Euroopan järvien ja jokien todellista tilaa. Tutkimuksessa verrattiin vuoden 1999 malliennusteita vuosien 1995–2010 mittaustuloksiin. Mittaukset tehtiin osana epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen ympäristövaikutusten arvioinnin Euroopan yhteistyöohjelmaa.
1900-luvun aikana kaukokulkeumana levinneet rikki- ja typpipäästöt happamoittivat jokia ja järviä laajoilla alueilla Euroopassa. YK:n Euroopan talouskomission jäsenmaiden kesken sovittiin päästörajoituksista, kun ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva sopimus, ns. Göteborgin protokolla, allekirjoitettiin vuonna 1999. Ilmansaasteiden päästöjä rajoittavat myös useat EU-direktiivit.
Päästörajoitusten vaikutuksia Euroopan jokien ja järvien tilaan ennustettiin mallinnuksen avulla osana RECOVER 2010 – EU-tutkimusprojektia. Mallinnuksella arvioitiin erityisesti rikki- ja typpiyhdisteiden laskeuman vaikutuksia vesistöjä eniten happamoittavien sulfaatin ja nitraatin pitoisuuksiin vuonna 2010. Lisäksi arvioitiin veden puskurointikykyä happamoittavia aineita vastaan.
Rikkilaskeuman, vesistöjen sulfaattipitoisuuksien ja veden puskurointikyvyn mitatut arvot vastasivat hyvin mallinnukseen perustuvia ennusteita. Typpiyhdisteiden osalta ennusteiden ja mitattujen arvojen välillä oli enemmän eroja. Yleisesti ottaen veden puskurointikyky parani tutkimusajanjakson aikana. Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa käytetyn MAGIC-mallin avulla voidaan luotettavasti ennustaa kuinka vesistöt toipuvat ilmansaasteista.
Tutkimusryhmän, jossa Forsius oli mukana, työ liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa tuotetaan seuranta- ja mallinnustietoa eurooppalaisen ilmansuojelupolitiikan tueksi. Työ on osa YK:n Euroopan talouskomission kaukokulkeutumissopimuksen alaista ’Working Group on Effects’ -työryhmän toimintaa.
Suomen ympäristökeskuksessa on sopimuksen mukainen ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmakeskus. Lisäksi ylläpidetään työhön liittyviä seurantaohjelmia ja mallijärjestelmiä kansallisella tasolla.