Kalastuskaudella 2014 Tenojoelta nousi lohta saaliiksi 99 150 kiloa. Kokonaissaalis kasvoi 24 prosenttia edellisvuodesta, mutta oli noin 20 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis; 125 tonnia. Lohisaaliista kalastettiin Suomen puolelta yli 54 tonnia ja Norjan puolelta reilut 44 tonnia.
Tenojoen Suomen puolen lohisaalis kasvoi 26 prosenttia vuodesta 2013 ja vastasi määrältään pitkän aikavälin keskiarvoa (54,5 tonnia). Suomen puolen lohisaaliin jakoivat paikkakuntalaiset kalastajat (50 prosenttia), kalastusmatkailijat (48 prosenttia) ja Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät (2 prosenttia). Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat lohta noin 41,5 tonnia ja kalastusmatkailijat noin 3 tonnia.
Tenojoen vesistöalueen lohisaaliista 47 tonnia saatiin perinteisillä pyyntitavoilla (kulkutusverkoilla, seisovilla verkoilla ja lohipadoilla) ja paikkakuntalaisten sekä kalastusmatkailijoiden vapasaaliina 52 tonnia.
Lohen verkkopyyntiin lunastettiin Norjassa 240 ja Suomessa 360 kalastuslupaa. Verkkolupamäärien erosta huolimatta aktiivisia verkkopyydysten käyttäjiä oli kalastuskaudella 2014 molemmissa valtioissa yhtä paljon, noin 150–170 henkilöä. Lohen vapakalastusta harrastavien paikkakuntalaisten määrä (1 200 kalastuslupaa) oli Norjassa kolminkertainen Suomeen (380 kalastuslupaa) verrattuna.
Suomen puolen kalastusmatkailijat (7 800 henkilöä) ostivat kaudella 2014 yhteensä 32 850 kalastusvuorokautta Teno-Inarijoelle. Norjassa kesän 2014 kalastusvuorokaudet (3 000) painottuvat Norjan puoleiselle Ala-Tenolle (1 400 vrk) ja sivujokiin (1 000 vrk), ja vain noin 700 kalastusvuorokautta myytiin Teno-Inarijoen yhteiselle rajajokialueelle.
Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta. Suomen puolella saaliiden ilmoittaminen on vapaaehtoista ja saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) kalastuskauden jälkeen eri menetelmin tekemiin kalastustiedusteluihin (mm. saaliskirjanpito, kalakantanäytteet, posti- ja puhelintiedustelut). Paikkakuntalaisten kalastajien lohisaalisarvioinnissa hyödynnetään lisäksi kalastuksen valvonnasta saatavaa tietoa verkkopyydysten käytöstä. Vuonna 2014 Suomen puolella saalisilmoituksia saatiin 60–85 prosentilta eri kalastajaryhmiin kuuluvilta kalastajilta. Vastaamattomien kalastajien saaliit arvioitiin.
Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa saaliista. Saaliit raportoidaan ensisijaisesti sähköisen järjestelmän kautta. Paikallisten kalastajien tietoja on kerätty myös saaliskirjanpidolla. Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta noin 10–25 prosenttia kalastajista jätti saaliin raportoimatta, joten heidän saaliinsa on myös arvioitu.