Itämeren käyttäminen risteilyalusten ja matkustajalaivojen jätevesien kaatopaikkana on jatkumassa. Venäjä ehdotti ainoana maana lykkäystä niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon elien päättyneessä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa.
Alusjätevesikiellosta on väännetty kättä vuosikymmenien ajan. Jo vuonna 1980 HELCOMin jäsenmaat julistivat risteilyalusten jätevesien vastaanottamisen olevan äärimmäisen tärkeää.
Lokakuussa 2010 kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki HELCOM-maiden aloitteesta alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta jo vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. IMO:n päätöksen täytäntöönpanoa on kuitenkin ehditty lykätä jo kertaalleen. Venäjän ajaman uuden lykkäyksen takia asia päätyi HELCOMin kokouksessa jatkovalmisteluun, jonka on ilmoitettu kestävän 31.1.2015 saakka.
”Aiemmin päätös on lykkääntynyt, sillä osa Itämeren rantavaltioista ei ole ollut valmiita raportoimaan satamiensa kapasiteetin riittävyydestä risteilyalusten jätevesien vastaanottamiseen. Uusi käänne on siinä mielessä erikoinen, että Venäjä ilmoitti sen satamien vastaanottokapasiteetin olevan riittävä. Tästä huolimatta Venäjä ei suostunut siihen, että asiasta raportoitaisiin yhteisesti IMO:lle, koska se johtaisi automaattisesti jätevesikiellon voimaantuloon”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen toteaa.