Espoon Blominmäkeen rakennettavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jäteveden-puhdistamon rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 371 miljoonaa euroa kesäkuun 2014 hintatasossa.
Kustannukset nousevat yhteensä 68 miljoonaa euroa verrattuna HSY:n hallituksessa vuonna 2012 hyväksyttyyn rakentamiskustannusindeksiin sidottuun kustannusarvioon, joka indeksikorjattuna oli 303 miljoonaa euroa. Keskeiset syyt kustannusarvion kasvuun ovat louhinnan määrän kasvu ja kallion suurempi lujitustarve sekä rakennusteknisten töiden ja koneistotöiden lisääntyminen.
Pääosin kallion sisään rakennettavan jätevedenpuhdistamon louhintatöiden suunniteltu kokonaismäärä on kasvanut noin 200 000 kiintokuutiometrillä vuoden 2011 tehtyyn suunnitteluun verrattuna. Merkittävin syy louhintamäärien kasvuun on kalliokairausten perusteella todennettu Blominmäen ennakoitua huonompi kalliolaatu, jonka vuoksi puhdistamon sijaintia ja luolastorakennetta on jouduttu muuttamaan aiemmasta suunnitelmasta.
Lisäksi kallion laadusta ja alueen tarkoituksenmukaisesta käytöstä johtuen osa tiloista joudutaan louhimaan jo alkuvaiheessa tulevaisuuden kapasiteettitarpeita varten. Näiden tilojen jälkikäteen louhiminen toiminnassa olevan puhdistamon läheisyydessä olisi kallista, hankalaa ja jopa vaarallista.
Heikon kalliolaadun vuoksi lujituspultitusta ja betonointia pitää tehdä enemmän. Betonitöiden määrä on kasvamassa muutenkin, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet. Myös putkistojen pituutta on pitänyt lisätä kalliolaadun vuoksi, kun pilaripaksuudet ja luolastoalueen koko kasvoivat. Koneistotöiden kustannuksia on lisännyt erityisesti jälkisuodatus, mutta myös muut laitetarpeet ovat kasvaneet.
Ympäristöviranomaiset ovat suunnittelutyön edetessä kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, ettei puhdistettuja jätevesiä johdettaisi poikkeustilanteissakaan Espoonjokeen muun muassa Espoonlahden meriuposkuoriaisten suojelemiseksi. Tämän vuoksi vaikutukset Espoonjokeen on minimoitu suunnittelemalla jäteveden puhdistusprosessiin jälkisuodatus ja purkutunneliin ylimääräinen pumppaamo.
Toteutuksella taataan, että Espoonjokeen joudutaan laskemaan poikkeustilanteissa puhdistettua jätevettä harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa. Tällöinkin kesto ja kuormittavuus saadaan pieneksi. Tästä johtuen viranomaisten mukaan hätäpurkuyhteydestä ei ole enää merkittävää uhkaa Espoonjoen ja Espoonlahden luonnolle.