Suomen ja Venäjän rajavesistöille valmistellaan yhteistä riskienhallintaohjelmaa tulva- ja kuivuuskausien varalta. Maat pitivät yhteisen tulvaseminaarin Imatralla 15.4.2014. Komission asiantuntijatyöryhmät kokoontuivat samassa yhteydessä 14.–16.4.2014.
Rajavesistöyhteistyötä Suomen ja Venäjän kesken on harjoitettu jo viisikymmentä vuotta. Maiden välinen rajavesistösopimus allekirjoitettiin 24.4.1964. Tärkeimpänä yhteistyöelimenä on yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio, joka kokoontuu vuosittain. Komission alaisuudessa toimivat vesivarojen kokonaiskäytön työryhmä ja vesiensuojelutyöryhmä, jotka nyt kokoontuvat Imatralla.
Rajavesistöyhteistyö on kestänyt erilaiset suhdanteet ja kummankin valtion kohdalle tulleet suuret muutokset. Yhteistyö maiden välillä on hyvin käytännönläheistä. Vuosien varrella maat ovat löytäneet hyviä ratkaisuja vesistöjen tasapuoliseen käyttöön, suojeluun ja kalakantojen hoitoon. Esimerkkinä työn tuloksista on tulva- ja kuivuustilanteista aiheutuvien haittojen ja vahinkojen vähentäminen molemmissa maissa Saimaan ja Vuoksen yhteisen juoksutussäännön avulla.
Molemmissa maissa yhteistyö nähdään kansainvälisestikin erinomaisena esimerkkinä yhteisestä rajavesistöjen hoidosta. Sopimuksen täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia on hyödynnetty kansainvälisen vesioikeuden laatimisessa kuten myös mallina muidenkin maiden kahdenvälisen rajavesistöyhteistyön suunnittelussa. Yhteistyössä ovat mukana hallinnon edustajien ja erityisalojen asiantuntijoiden lisäksi myös sidosryhmät ja toiminnanharjoittajat.
Yhteisiä rajavesistöjä mailla on 19, joista merkittävimmät ovat Vuoksen ja Paatsjoen vesistöt. Yhteistyö kattaa vesitalouden kaikki alat: vesivoiman, vesistön säännöstelyn, rakentamisen, vesiensuojelun, vesiliikenteen ja kalatalouden. Viime vuosina työtä on suunnattu tulva- ja kuivuusriskien hallintaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksien arviointiin sekä vesienhoitoon. Vaelluskalakantojen palauttamiseksi rajavesistöihin on meneillään useita yhteisiä yhteistyöhankkeita.