Ilmatieteen laitos on päivittänyt arviot merenpinnan nousun vaikutuksesta Suomen rannikolla. Maankohoaminen ja maapallon painovoimakentän muutokset suojaavat Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta erityisesti Pohjanlahdella. Suomenlahdella merenpinnan taso on kääntymässä nousuun.
Ilmaston lämpeneminen nostaa valtamerten pintaa kiihtyvällä vauhdilla, tällä hetkellä keskimäärin noin kolme millimetriä vuodessa. Syynä ovat meriveden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen. Vuosisadan loppuun mennessä valtamerten pinnan arvioidaan nousevan vähintään noin 20 cm, korkeimpien arvioiden liikkuessa lähes kahdessa metrissä. Nousun alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta mm. merten epätasaisen lämpenemisen, maapallon painovoimakentän muutosten ja merten kiertoliikkeessä tapahtuvien muutosten vuoksi.
Valtamerten alueellisen pinnannousun lisäksi Suomen rannikon vedenkorkeusmuutoksiin vaikuttavat Itämeren paikalliset ilmiöt. Maankuori kohoaa Suomessa edelleen viime jääkauden jäljiltä noin 4–10 mm vuodessa. Lisäksi ilmastomallit ennustavat voimistuvia länsituulia, jotka työntävät vettä Itämereen Tanskan salmien kautta ja kasaavat vettä Suomen rannikkoa vasten.
Maankohoaminen on tähän asti kumonnut merenpinnan nousun Suomessa, mutta tilanne on muuttumassa etelärannikolla. Merenpinnan tason arvioidaan kääntyvän nousuun Suomenlahdella. Pohjanlahdella maankohoaminen riittää tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti yhä tasapainottamaan merenpinnan nousun.
Jos kaikkein korkeimmat nousuennusteet toteutuvat, merenpinta nousee kaikkialla Suomen rannikolla: Suomenlahdella jopa 90 cm vuosisadan loppuun mennessä, Selkämerellä 65 cm ja Perämerellä noin 30 cm.
Nyt tehty arvio koskee merenpinnan keskimääräisen tason muutosta pitkällä aikavälillä. Rakentamisessa ja muussa rannikkotoiminnassa on lisäksi otettava huomioon vedenkorkeuden lyhytaikaisessa vaihtelussa tapahtuvat muutokset ja aaltoilu. Ilmatieteen laitos tekee lähitulevaisuudessa päivitetyt arviot alimmista suositeltavista rakennuskorkeuksista, joissa nämäkin tekijät otetaan mukaan.