Ympäristötukijärjestelmä vesiensuojelupainotteinen – monivaikutteisuus unohtuu helposti

syys 11, 2011

Lounais-Suomessa toimineen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on ollut maatalouden vesiensuojelun edistäminen ja nykyiseen tukijärjestelmään liittyvien viljelijäkokemusten kerääminen. Uusimmassa TEHO-hankkeen julkaisussa on käsitelty ympäristötuen erityistukiin liittyviä kokemuksia sekä vertailtu eräiden EU-maiden ympäristötukijärjestelmien rakennetta, toimenpiteitä ja niiden tukitasoja. EU-maiden ympäristötukijärjestelmien vesiensuojelu- ja biodiversiteettitoimenpiteitä on selvittänyt Ph.D. Kati Berninger TEHO- ja JÄRKI-hankkeiden tilauksesta. Suomen erityistukijärjestelmän arviointi perustuu TEHO-hankkeessa saatuihin käytännön kokemuksiin.

• Ympäristötukiin liittyvät painotukset vaihtelevat EU-maissa suuresti kansallisten ratkaisujen ja luonnonolosuhteiden mukaan. Vertailussa mukana olleista maista Suomen ympäristötukijärjestelmässä on kaikkein eniten vesiensuojelutoimenpiteitä; ympäristötuen lisätoimenpiteistä jopa 90 % on vesiensuojeluteemaisia. Useissa EU-maissa suurin osa toimenpiteistä liittyy maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Julkaisussa on käyty läpi kymmenen EU-maan ympäristötukijärjestelmä ja niiden vesiensuojelutoimenpiteet sekä keskitytty kuuden maan biodiversiteettitoimenpiteisiin. Suomen lisäksi selkeästi kaksiportainen tukijärjestelmä, missä on perustuki- ja erityisympäristötuki, on käytössä Iso-Britanniassa ja Irlannissa.

• Vesiensuojelun nimissä toteutetut toimenpiteet, kuten erilaiset suojavyöhykkeet, ovat lisänneet myös kasvillisuuden, linnuston ja hyönteislajiston monimuotoisuutta. Vihreät kaistat tarjoavat niin eläimille kuin ihmisille kulkureittejä. Erilaiset luonnonhoitopellot osana viljelykiertoa parantavat maaperäeliöstön toiminnan aktiivisuutta ja tuovat myös Etelä-Suomen karjatilattomille seuduille maaperään tärkeää orgaanista ainesta. Monivaikutteisuutta ja toimenpiteiden laajoja ympäristövaikutuksia tulee tulevassa ympäristötukijärjestelmässä nykyistä enemmän alleviivata.

 

• Laidunnetut hakamaat ovat suomalaisen maaseutuympäristön monimuotoisuuden helmiä. Alueiden hoidon jatkumiseen tulisi jatkossa entistä enemmän panostaa ympäristötuenkin keinoin.

• Suomessa tuki alueellisesti kattavaa ja viljelijät sitoutuneita

• Vertailuissa arvioitiin tuen kattavuutta eli sitä, miten suuri osa viljelijöistä on sitoutunut ympäristötukeen ja miten suuri osa maatalousmaasta on ympäristötuen piirissä. Lisäksi tarkasteltiin tuki-intensiteettiä eli toimenpiteistä maksettua korvausta hehtaaria kohden. Suomi sijoittuu tuen kattavuudessa ja viljelijöiden sitoutumisasteessa vertailumaiden korkeimpaan kastiin yhdessä Itävallan kanssa. Ruotsissa ja Alankomaissa puolestaan hehtaaria kohti maksetut tukisummat ovat suurimmat.

• Yksittäiset toimenpiteet maiden välillä vaihtelevat paljon. Lähes kaikissa maissa ovat käytössä luomutuki, alkuperäisrotujen ja –kasvien tuet sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten tuet. Biodiversiteettituet kuitenkin vaihtelevat yksittäisten kasvi- tai lintulajien suosimisesta laajempiin maisematason hoitotoimenpiteisiin. Maatalousympäristön monimuotoisuuden lisäämiseksi näistä vertailluista toimenpiteistä voidaan saada Suomessakin vinkkejä tulevan ympäristötuen valmisteluun.

• Suomen erityistukijärjestelmä – tehokkaita toimenpiteitä vajaakäytöllä

• Suomessa maatalouden ympäristötuen laajaa kattavuutta on pidetty hyvänä, mutta tehokkaita toimenpiteitä, lähinnä erityistukia, ei ole saatu siirtymään käytäntöön ja kohdentumaan oikein. TEHO-hankkeen saamien kokemusten perusteella erityistukien vähäisen hyödyntämisen syynä on ollut byrokratia ja toimenpiteiden toteuttamisen vaikeus. Nämä esteet tulisi seuraavalla tukikaudella saada purettua. Ehtojen tulee joustaa siten, että toimenpiteiden toteutus vaihtelevissa luonnonoloissa on aidosti mahdollista. On myös syytä pohtia, onko vesiensuojelutoimien voimakas painotus tehokkain tapa markkinoida ympäristötukia viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita tuotanto- ja elinympäristönsä monimuotoisesta suojelusta.

Lisätiedot:

Varsinais-Suomen ELY-keskus
– Kimmo Härjämäki, puh. 0400 383 806
– Eriika Lundström, puh. 0400 204 220

Envinronmental Expert / MJ Prosessit Oy
– Kati Berninger 040 8798 713

JÄRKI-hanke / Baltic Sea Action Group
– Eija Hagelberg, puh. 0500 609 526

Julkaisu löytyy TEHO Plus –hankkeen internetsivuilta

  • TEHO-hanke 7/2011, TEHO-hankkeen raportteja, osa 4
  • Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EU-maissa
  • Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa
  • TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista

Laidunnetut hakamaat ovat suomalaisen maaseutuympäristön monimuotoisuuden helmiä.

Maiden ryhmittely tuki-intensiteetin ja tuen kattavuuden perusteella (kuva ohessa)

Lounais-Suomessa toimineen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on ollut maatalouden vesiensuojelun edistäminen ja nykyiseen tukijärjestelmään liittyvien viljelijäkokemusten kerääminen

JÄRKI-hanke, www.jarki.fi

 

 

Yleinen
Kommentointi on suljettu