Suomalais-venäläinen tutkimusmatka

syys 11, 2011

Itäisellä Suomenlahdella pehmeiden pohjien radioaktiivisuus on yhä tasolla, jolle se nousi pian Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen noin 25 vuotta sitten. Tämän totesivat suomalaiset ja venäläiset merentukijat yhteisellä tutkimusmatkallaan itäisellä Suomenlahdella elokuun alussa.

”Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ympäröiviltä pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinpä pitoisuus ei ole laskenut”, toteaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla tehtyä tutkimusmatkaa johtanut erikoistutkija Harri Kankaanpää SYKEstä. Radioaktiivisuusmittaukset tehtiin yhteistyössä säteilyturvakeskuksen kanssa.

Itämeri on Irlanninmeren ohella edelleen maailman radioaktiivisin meri. Pääosa radioaktiivisesta cesiumista on merenpohjan syvemmissä sedimenttikerroksissa, josta se ei aiheuta terveysvaaraa ihmisille. Pohjaympäristössä cesium on kuitenkin yksi haittatekijä muiden joukossa.

Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ympäröiviltä pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinpä pitoisuus ei ole laskenut

 

Viipurilahden historia 5,2 metrin kairausnäytteessä

Suomenlahden merenpohjamaisemia Aranda tallensi satojen kilometrien matkalta. Merenpohjasta saatiin runsaasti näytteitä, joista yksi on 5,2 metriä pitkä kairaus Viipurinlahdelta. Näytteestä selvitetään alueen historiaa.

Suomen kaakkoisten merenpohjien kyky ylläpitää elämää on yhä heikko huonon happitilanteen vuoksi. Näillä alueilla happitilanne oli kuitenkin hieman parantunut. Sen sijaan Venäjän puolella Lavansaaren lähivesillä pohjan happitilanne oli odotettua heikompi. Pohjien fosfaattitilanne oli ajankohdalle tavanomaisella, melko korkealla tasolla etenkin Suomen merialueilla.

Kahta täysin hapetonta aluetta lukuun ottamatta pohjaeläimiä esiintyi varsin runsaasti, Suursaaren pohjoispuolella jopa hyvin paljon. Monilla alueilla lajisto on kuitenkin erittäin suppea. Vieraslaji amerikanmonisukasmato Marenzelleria on vallannut alueen pohjilta elintilaa ja sitä tavattiin useilla paikoilla lähes ainoana eliönä. Itämerensimpukkaa ja kilkkejä esiintyi jonkin verran. Jo aiemmin vähentynyttä valkokatkaa Monoporeiaa tavattiin muutamalla alueella.

20 tutkijaa yhdeksältä laitokselta

Harri Kankaanpään johtamalle suomalais-venäläiselle tutkimusmatkalle Arandalla osallistui yhteensä 20 merentutkijaa yhdeksältä laitokselta Suomesta ja Venäjältä. Osallistuneet laitokset olivat geologian tutkimuskeskus, Venäjän geologinen tutkimusinstituutti, säteilyturvakeskus, Venäjän tiedeakatemian eläintieteellinen instituutti, Venäjän hydrometeorologinen yliopisto, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Ilmatieteen laitos sekä SYKEn merikeskus.

Matkan aikana suomalaisten Aranda ja venäläisten Centaurus II –katamaraani tekivät ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti vertailumittauksia Lavansaaren tutkimuspisteellä.

Lisätietoja:

matkanjohtaja Harri Kankaanpää,
SYKEn merikeskus,
puh. 040 182 3185,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merentutkimusalus Aranda. Kuva Janne Bruun.

Yleinen
Kommentointi on suljettu