Vesitilanne maaliskuun lopussa 2011: lunta vielä reilusti, Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla odotettavissa tavallista suurempia tulvia (Suomen ympäristökeskus 1.4.2011)

huhti 01, 2011

Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta kuukauden viimeisellä viikolla lunta satoi jälleen etelässäkin. Maan etelä- ja keskiosissa lunta on edelleen huomattavasti tavallista enemmän, valtaosassa Lappia taas vähemmän. Kylmien säiden takia vedenpintojen lasku jatkui maaliskuussa, ja virtaamat pysyivät pieninä. Erityisesti Etelä-Suomessa ja Vuoksen vesistöalueella vedenpinnat ovat alhaalla. Myös pohjaveden pinta on selvästi keskimääräistä alempana lähes koko maassa. Routakerros on Etelä- ja Keski-Suomessa ajankohtaan nähden ohut, Pohjois-Suomessa paksu. Järvijäiden kokonaispaksuudet eivät maaliskuun aikana juuri muuttuneet, mutta paikoitellen teräsjää oheni jo vähän. Kevättulvista on odotettavissa tavallista suurempia Etelä-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tulvat ajoittunevat etelärannikolla huhtikuun puolivälin tienoille, Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.

Sadanta

Maaliskuun sadantasumma vaihteli enimmäkseen 30 mm:n molemmin puolin. Pohjois-Lapissa satoi vähemmän, paikoitellen vain n. 10 mm. Kuukauden sademäärä oli lähellä pitkän aikajakson keskiarvoa tai vähän sen alapuolella. Suurimmaksi osaksi sateet tulivat lumena.

Lumen vesiarvo eli lumikuorma

Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) kasvoi vielä maaliskuun alkupuolella koko maassa. Suurinta kasvu oli Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuukauden puolivälin jälkeen lumen sulaminen alkoi Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta lumen vesiarvo ei pienentynyt vielä merkittävästi. Kuukauden viimeisellä viikolla etelässäkin saatiin taas lisää lunta. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli suuressa osassa maata 130–180 mm. Lounais-Suomessa, Hämeessä, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Etelä-Lapissa lunta oli vähemmän, vesiarvona mitattuna enimmäkseen 100–130 mm. Itäisimmässä Suomessa lumen vesiarvo oli suurin, paikoitellen yli 200 mm. Maan etelä- ja keskiosissa lunta oli huomattavasti tavallista enemmän, rannikolla paikoitellen jopa kaksinkertaisesti pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Valtaosassa Lappia lunta oli sen sijaan harvinaisen vähän.

Lumen tiheys katolla oli maaliskuussa monin paikoin yli 250 kg/m3, jolloin 50 sentin lumikerros painoi yli 125 kg/m2 ja metrin kerros yli 250 kg/m2. Keväinen auringonpaiste sulatti jo lunta katoilta, ja etelässä mitattiinkin yli 300 kg/m3:n tiheyksiä. Länsirannikolla lumikuorma oli maaliskuun lopussa monin paikoin suurempi kuin vuosina 1955–1969 rakennettujen rakennusten peruslumikuorma, ja Etelä-Pohjanmaalla tapahtuikin maatalous- ja teollisuushallien kattosortumia. Itä-Suomessa lumikuorma ylitti vuoden 1969 jälkeen rakennettujen kattojen peruslumikuorman.

Katoille lunta kertyy eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi kinostua paljon, jopa kaksi kertaa maaston lumikuorma. Kiinteistönomistajien onkin seurattava kattojen lumikuormaa aktiivisesti myös muilla alueilla ja järjestettävä tarvittaessa lumenpoisto. Katolla oleva lumi ja jää saattavat erityisesti suojasäällä liukua yllättäen alas itsestään. Tämä tapahtuu usein nopeasti ja rajusti ja saattaa aiheuttaa hengenvaarallisia tilanteita.

Lumikuorma ja jäänpaksuus maaliskuun lopussa 2011.gif

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Kylmien säiden seurauksena vesistöihin ei vielä maaliskuussa tullut sulamisvesiä, ja siksi vedenpintojen lasku jatkui ja virtaamat pysyivät pieninä. Luonnontilaisissa järvissä muutokset vedenkorkeuksissa olivat enimmäkseen pieniä, mutta erityisesti runsaslumisilla alueilla monien säännösteltyjen järvien pintoja laskettiin reilusti, jotta altaissa olisi tilaa lumien alkaessa sulaa. Maan etelä- ja keskiosissa sekä Etelä-Lapissa vedenpinnat olivat maaliskuun lopussa yleisesti ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Erot keskiarvoihin olivat suurimpia, jopa puoli metriä, Vuoksen vesistöalueen suurilla järvillä. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat lähempänä keskimääräisiä. Päävesistöjen virtaamat olivat erityisesti Etelä- ja Itä-Suomessa keskimääräistä pienempiä.

Järvien ja jokien vesitilanne maaliskuussa 2011.gif
Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinta oli maaliskuussa 20–40 cm alle keskimääräisen. Lapissa ero keskimääräiseen oli pienempi, 5–20 cm. Lämpötilojen pysyteltyä edelleen nollan lähettyvillä sulamisvesien vaikutus ei vielä näkynyt pohjavesissä. Ennusteen mukaan pohjaveden pinnat lähtevät Etelä- ja Keski-Suomessa nousuun huhtikuun alkupuolella lämpötilojen noustessa. Pohjois-Suomessa pinnankorkeudet nousevat ennusteiden mukaan vasta huhtikuun loppupuolella.

Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne maaliskuussa 2011.gif

Routa

Runsaasta lumikerroksesta johtuen routakerroksen maksimipaksuus saavutettiin jo tammi-helmikuun vaihteessa Etelä- ja Keski-Suomessa. Maaliskuun lopussa routaa oli 0–30 cm eli ajankohtaan nähden 5–20 cm keskimääräistä vähemmän. Itä-Suomessa routaa esiintyi 10–40 cm, mikä on 0–10 cm enemmän kuin keskimäärin. Routamaksimi saavutettiin siellä maaliskuun puolivälissä. Pohjois-Suomessa routaa oli maaliskuun lopussa 40–160 cm eli 10–40 cm keskimääräistä enemmän. Routamaksimi saavutettaneen huhtikuun alussa.
Jäänpaksuus

Järvijäiden kokonaispaksuudet eivät maaliskuussa juuri muuttuneet. Etelä- ja Keski-Suomessa teräsjää oheni paikoitellen 2–7 cm. Jäänpaksuudet olivat kuukauden päättyessä lähes koko maassa 50–70 cm.  Maan etelä- ja keskiosissa jäät ovat edelleen 5–10 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoja paksumpia, Pohjois-Suomessa keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella. Maan etelä- ja keskiosissa kohvajään osuus jään kokonaispaksuudesta on suuri, jopa selvästi yli puolet. Pohjois-Suomessa kohvajäätä on noin 5–10 cm.

Varovaisuus jäällä liikkuessa on tarpeen, sillä lumipeitteen ohennuttua riittävästi auringonsäteily haurastuttaa jään rakennetta, ja tällöin paksukin jääpeite voi pettää kulkijan alta. Jäänpaksuus voi vaihdella järvellä paljon ja esimerkiksi virtapaikoissa jää voi olla hyvinkin ohutta.
Ennuste

Suurten lumimäärien myötä kevättulvista on odotettavissa tavanomaista suurempia Etelä-Suomessa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Tulvat ajoittunevat tämän hetken sääennusteiden ja kevään keskimääräisten säiden mukaan etelärannikolla huhtikuun puolivälin tienoille ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla huhtikuun loppupuolelle.

Kevään tulvahuipusta tulee Etelä-Pohjanmaalla todennäköisesti niin suuri, että joen pinta saattaa nousta yli tulvarajan. Tämä tarkoittaa sitä, että joen tulvapadoista joudutaan juoksuttamaan vettä penkereillä suojatulle tulva-alueelle. Tavanomaista suurempia tulvia ennustetaan tällä hetkellä erityisesti Karvianjoen, Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöihin. Myös Etelä-Pohjanmaan rannikon pienissä joissa tulvasta on tulossa keskimääräistä suurempi. Keski-Pohjanmaalla Perhonjoella ja Lestijoella on kevään tulvahuipusta tulossa keskimääräistä suurempi tai vähintään keskimääräinen.

Tulvien suuruus riippuu voimakkaasti sulamisajan säästä; nopea lämpeneminen ja vesisade lisäävät tulvien suuruutta, kun taas hidas sulaminen tai sulamisen keskeytyminen pienentävät tulvien suuruutta. Jääpatotulvien riski on suuri Etelä- ja Keski-Pohjanmaan jokivesistöjen tavallista paksumpien jäiden vuoksi.

Jos lumet sulavat kerralla, tulee tulevan kevään tulvahuipusta Etelä-Suomessakin selvästi suurempi kuin viime keväänä. Virtaamat saattavat lähteä Etelä-Suomessa kasvuun jo huhtikuun alussa. Vantaanjoen tulvahuipusta Oulunkylässä ennustetaan tällä hetkellä samansuuruista tai suurempaa kuin viime vuoden kevään suurin virtaama. Etelärannikon pienissä vesistöissä, joissa jokien sulamisvedet kerääntyvät runsaslumisimmilta rannikon alueilta, kevättulvat saattavat kasvaa huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Useassa joessa jäätä on reilusti ja jääpatoriskit ovat olemassa varsinkin Lounais-Suomessa. Myös Loimijoella tulvan ennustetaan olevan samansuuruinen tai suurempi kuin viime keväänä, ja riski rantapeltojen tulvimiselle on suuri.

Saimaan ennustetaan nousevan nykyiseltä keskimääräistä alhaisemmalta tasolta huhti-toukokuun aikana lähemmäs ajankohdan keskitasoa. Päijänteellä kevään vedenkorkeuksien nousun ennustetaan olevan tavanomaista. Useissa pienissä ja keskisuurissa järvissä Kokemäenjoen, Kymijoen ja Vuoksen vesistöjen alueella vedenkorkeudet voivat keväällä nousta hieman tavanomaista korkeammalle keskimääräistä suurempien lumen vesiarvojen johdosta.

Lapissa ja Kainuussa lunta on keskimääräistä vähemmän, joten tulvien ennustetaan olevan keskimääräisiä tai sitä pienempiä ja tulvahuiput ajoittuvat pääosin vasta toukokuulle. Oulujoen vesistöalueella virtaamien ja vedenkorkeuksien ennustetaan lähtevän nousuun huhtikuun lopussa ja kevään tulovirtaamista ennakoidaan tavanomaisen suuruisia.

Lisätietoja

Vesitilanne yleensä:

  • Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Tutkija Eliisa Haavanlammi, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

  • Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

  • Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
    puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
    puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Uutiset
Kommentointi on suljettu