Vuonna 2008 asetettiin niin sanottu maabrändivaltuuskunta pohtimaan, kuinka saamme maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Marraskuussa 2010 työryhmä julkaisi loppuraporttinsa, johon sisältyi muun muassa tavoite: Suomen järvet juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä.
Maabrändivaltuuskunnan asettamisen taustalla on hallitusohjelma, jossa Suomen maakuvan vahvistaminen on yksi hallituskauden keskeisiä tavoitteita. Valtuuskunnan tehtäväksi asetettiin laatia perusta Suomen maabrändin luomiselle. Maabrändillä vahvistetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, saadaan lisää ulkopoliittista vaikuttavuutta, kehitetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena ja lisätään Suomeen suuntautuvaa matkailua.
Valtuuskunnan mukaan Suomen tavoitemielikuvana on olla maa, joka ratkaisee ongelmat. Suomen tavoitemielikuvaan liittyvät oleellisesti toimivuus, koulutus ja luonto. Raportissa annetaan paitsi kuvaus tästä tavoitemielikuvasta, myös joukko tehtäviä, jotka toteutuessaan kehittävät mielikuvaa Suomesta kohti tavoitetta.
Valtuuskunta on valinnut jokaisesta kolmesta teemasta – toimivuus, luonto, koulutus – tehtäviä, jotka toteuttamalla kehitetään sekä omaa maatamme että koko maailmaa.
Yhteistyöllä tulosta
Ympäristöteema Drink Finland asettaa tavoitteeksi, että kaikki Suomen sisävedet saadaan juomakelpoisiksi vuoteen 2030 mennessä. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila luovutti loppuraportin julkistamistilaisuudessa tehtävän Finnish Water Forumin toimitusjohtaja Katri Mehtoselle.
”Maabrändin rakentaminen Suomesta puhtaan veden ja vesistöjen maana on erinomainen tavoite, joka edistää suomalaisen vesiosaamisen kehittymistä ja vientiä. Tehtävä vastaanotettiin ja sitä toteuttaa Finnish Water Forumin yhteen kokoama laaja vesiosaajien verkosto, joka käsittää julkisen hallinnon, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut yhteisöt. Sellaisenaan juomakelpoista järvivesistä ei luontaisesti esiintyvien aineiden takia tulla saamaan, mutta on hyvä olla olemassa tavoite, jota kohti yhteisesti pyritään”, Katri Mehtonen sanoo.
Mehtosen mukaan Suomessa on jo nyt tehty paljon työtä vesistöjen tilan parantamiseksi. Merkittävin käynnissä oleva hanke vesiensuojelutyössä on manner-Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut, vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat, jotka tähtäävät vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Tämän lisäksi Suomessa on vireillä lukuisia yksityisen sektorin aloitteita, joiden avulla on mahdollista parantaa vesistöjen tilaa.
”Osana annettua tehtävää olemme kokoamassa yhteen tietoa siitä, millaisia hankkeita ja menetelmiä vesistöjen suojelemiseksi on vireillä ja kannustamme niiden käyttöönottoa. Lupaavia menetelmiä on kehitteillä muun muassa maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi sekä rehevöityneiden vesistöjen kunnostamiseksi”, kertoo Mehtonen.
Lisätietoa: Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti osoitteessa www.tehtavasuomelle.fi.
Artikkeli julkaistu Vesitalous 1/2011.